15. helmikuuta 2010

Jäähyväiset

Vasta vähänaikaa sitten esittelin teille Einarin, perheen pitkäkorvaisimman... Ja nyt joudun sitten heti kertomaan, että Einari muutti tänään Kuopioon. Kaikki kävi tosi nopeasti. Kaiken hässäkän keskellä olen siis käynyt kanikauppaa ja tänään Einari lopulta jätti meidät, vai pitäisikö sanoa me Eikku. Itkuhan siitä tuli, kaikille muille paitsi perheen kovahermoisimmalle, mutta toisaalta olen helpottunut. Näyttää pahasti siltä, ettei se oikea talo löytänyt meitä vieläkään, ja meitä nyt vain on kertakaikkiaan liikaa tähän asuntoon. Jostain päin on helpotusta saatava ja ratkaisu oli kuitenkin aika yksinkertainen. Koirista en luovu!


Eikku on asustellut häkissään tuossa olohuoneen ikkunan alla ja potkinut hiekkaa (kissanhiekkaa) ympärillensä. Siinä häkillä ovat sitten seisomaharjoituksiaan tehneet niin koirat kuin pikkuinen prinsessakin. Välillä olen ollut ihan raunioina siisteyden kanssa. En ole mikään hygieenisyyden huippu, mutta näin pienissä olosuhteissa kanin kakka on tullut vähän liiankin läheiseksi. Kaiken huippu oli viime viikolla kun makoilin sohvalla, joka sijoittuu kuvaa katsoessa vasemmalle, ja yritin katsoa Pakoa. Kaksi kertaa tuon katselun aikana sain suoraan sanottuna sitä itseänsä naamalleni! Siitä se lopullinen ajatus sitten lähti... Lisäksi kani on ollut Viljamin, ja käytännössä häkin siivoaminen on kuitenkin jäänyt Assen vastuulle, mikä mielestäni on ollut kohtuutonta. Asse kun ei tuota kania olisi suin surminkaan halunnut. Joten näin siis parempi... Vaikka ikävä jäi.


Ostin itselleni lohdutukseksi kimpun tulppaaneja ja onneksi olen vakuttunut siitä, että Eikku sai Kuopiosta hyvän kodin lapsettoman nuoren pariskunnan luota, joilla varmasti on aikaa pikkuiselle enemmän kuin meillä. Lupasivat laittaa kuulumisiakin...