15. heinäkuuta 2009

Tienpäällä

Eilen me tytöt kyllästyimme kyhjöttämään pienessä betoniloukussamme ja päätimme tunnin varoitusajalla pakata tavaramme perheen kakkosautoon ja ajaa kotikonnuille Pohjois-Karjalaan.
Täällä meidät otti vastaan pitkäaikainen perhetuttu, rakas ystävä, ja voi sitä jälleennäkemisen riemua!!!
...ja herkkujen määrää!
Pikkutunneillehan se siinä sitten meni kuulumisia vaihdellessa ja kaikenlaista pientä napostellessa.
Näin aamutuimaan ystäväni joutui lähtemään hetkeksi asioille, ja
päätin kutsua teidät kurkistamaan tähän ihanaan, tunnelmalliseen valkoiseen kotiin.
(No joo, etukäteen toki kysyin luvan talon emännältä,
joten voitte kurkistella sisään vailla syyllisyyttä.)



Vielä vuosi sitten tämä koti oli täynnä värejä ja ruutukuosia.
Viime talven aikana sitä on rempattu hempeämpään ja valoisampaan suuntaan
talonväen ajansaatossa muuttuneiden mieltymysten mukaan.

Täytyy sanoa, että lopputulos on varsin onnistunut, ja
ainakin minun silmäni ja sieluni lepää tässä harmoonisessa kokonaisuudessa.







Kuten kuvasta näkyy, ystäväni on varsinainen hattupää.
Hattuja löytyy makuuhuoneen seiniltä enemmänkin.







Samalla kun tätä juttua kirjoittelin, kaivoin kaapista vielä eilisiä herkkuja
aamiaiseksi.
Ei hullumpi aamupala!





Ihanaa loppuviikkoa kaikille!



Me aloitamme nyt muutaman päivän loman.
Katsotaan jos joku päivä vien teidät vielä kurkistamaan
pihamaalle.
...Sikäli mikäli säät sen sallivat!



Viivu