2. kesäkuuta 2010

Pikku kuulumisia

Nyt tulee päivitettyä ihan hirveää tahtia, mutta kun tätä pikkuasiaa tupsahtelee sieltä ja täältä enkä malta olla kertomatta... koittakaa kestää tai vaihtakaa kanavaa jos ette jaksa...Toivottavasti jaksatte :) Arvonta on päättynyt, mutten kertakaikkiaan ole vielä ehtinyt arpomaan.  Maltattehan odottaa huomiseen? Haluaisin nimittäin tehdä sen perinteisesti nimilapun nostamalla. Niin se on aina jännempää. Koska osallistujia oli huikeat 162, ei arvonta tapahdu ihan käden käänteessä. Mutta maltti on valttia, eikös, ja hyvää kannattaa odottaa (kylläpä nyt kuulostan pätevältä kun on asunto ostettu ja sitärataa...)

Päivä on mennyt vauhdikkaasti. Käytiin aamusta Vean kanssa pari tuntia puistossa, pakattiin pari laatikkoa, kääveltiin kauppaan ostamaan leivontaan tarvikkeita, leivottiin ja käväsinpä vielä pienen pikakierroksen postissa ja kirpparilla. Eikä ollut ollenkaan turha reissu! Postiin oli nimittäin tullut paketti Kattojenyli -blogista, jonka blogiarvonnan voitin (tai taisin tulla toiseksi, sain siis "lohdutuspalkinnon") Ja vai että lohdutuspalkinto sanon minä! Ihan mielettömän ihanan palkinnon sain!!!



Kuvasin paketin saunajakkaran päällä, joka tarttui mukaan kirppikseltä. Uudessa kodissa se saa maalia pintaansa ja pääsee saunakamariin lisäistuimeksi lapsille.

Paketin sisältä löytyi kaunis kori, joka oli täynnä pitsiä, nauhaa, lankarullia ja tarroja. IHANA!!!



Kiitos ihan hirmuisesti! Kaikki nauhat ja tarrat tulevat varmasti käyttöön!


Tietysti keksin myös leipoa juuri silloin, kun kaikki leivontavälineet oli jo pakattu, ja muistin sen tavoilleni uskollisena vasta kun munat oli rikottu ja uuni kuumana. Niinpä vain sitten muuttolaatikoita purkamaan... Isoimmasta laatikosta siirtelin tavarat toiseen laatikkoon ja sieltähän se monitoimikone lopulta löytyi , pohjalta, niinkuin muistelinkin.Illalla meillä siis herkutellaan prinsessaleivoksilla ihan vain siitäilosta, että äipän paino on nyt alimmillaan Vean syntymän jälkeen! (No pari sataa grammaa, mutta anyway...)


Ohjeen nappasin uusimmasta Pirkka-lehdestä.
Eikös se tule joka talouteen, niin en nyt ala ohjetta kopioimaan.

Makeaa loppuiltaa!!!



En saa

Tiedättekö sen tunteen, kun lapsi vaan kiljuu, kiljuu ja kiljuu, ja tuntuu, että pää hajoaa? Meille on pari päivää sitten muuttanut neiti "kukaan ei tee mitään jos minä en lupaa". Neidin pilli on viritetty sille taajuudelle, että se raastaa paitsi korvia, myös hermoja. 

Minä
  • en saa nukkua
  • en saa pissiä
  • en saa istua
  • en saa kävellä
  • en saa soittaa, enkä vastata puhelimeen.
  • En osaa keksiä edes hauskoja juttuja,
  • enkä tehdä syötäväksi kelpaavaa ruokaa.
Mikä kurja äiti minä olenkaan, ja kuka lurjus vei meidän vauvan!