8. huhtikuuta 2010

Teinihommaa

Tarvitseeko edes sanoa, ettei se ollut taaskaan meidän koti. Noh, onneksi en ollut siihen edes salaa toivoani laittanut, joten pettymys on helppo niellä. Kevään tuoksu pihalla saa minut kyllä taas potenssiin kaksi haaveilemaan omasta pihasta. Kauhulla jo mietin sitä, että saan taas ensi kesänä raahata "puutarhajakkarani" kaikkien pällisteltäväksi tuohon parkkipaikalle. Uusille lukijoille kesäpuutarhamme ihanuus valottuu parhaiten TÄSTÄ linkistä. Voi KUNPA...

No mutta...sitten niihin haaveisiin joiden toteutumiseen onkin helpompi vaikuttaa. Minä kun olen näiden Nomination juttujen kanssa tällainen myöhäisherännäinen, niin vasta ihan viimeaikoina olen alkanut mietiskelemään jotain tällaista:
Pojat saivat hiljattain omansa. Nuorempi osti säästörahoillaan ja vanhempi sai synttärilahjaksi. Kun niitä olen aikani katsellut, olen alkanut itsekin mielimään samanlaista (no okei, ehkei niitä jäkismaila ja delfiinipaloja...) Tuommoinen sopisi tällaiselle pienenkin kukkaron haltijalle, koska alkuun pääsee jo 24 eurolla. Sitten vain pikkuhiljaa keräilemään koruun lisää ihanuuksia. 

Minua viehättää myös ajatus siitä, että jokaisella palalla olisi oma merkityksensä, pieni tarina...Riskihän on tietysti olemassa, että tarinat muodostuisivat varsin yksipuolisiksi tyyliin: "Tämän ostin kauppareissulla Prismassa..." tai  "Tämän ostin kun olisi pitänyt ostaa tytölle uudet sukkahousut". Silläkin uhalla aion harkita. Eräs ystäväni tosin valisti minua kertomalla näiden olevan teinihommia. Mutta mitäs tuosta! Teininä ne minua pitävät muutenkin.