Syksyn tuntu

Kauhuissani katselin kun viime viikolla alkoi joihinkin blogeihin tupsahdella sanapari
"syksyn tuntu".
En halunnut hyväksyä moista sanahirviötä ja suljin silmäni siltä osin,
kunnes eräänä iltana ruokaostoksilla huomasin selailevani Novitan neulelehden syysnumeroa
ja miettiväni millaisen neulemekon neuloisin
prinsessalle.

Syksy on ihanaa aikaa, mutten haluaisi luopua kesästä vielä.

Iltojen pimetessä tekee kuitenkin mieli kaivaa esiin kynttilät ja nauttia
hämärän rauhasta.
Pimeydessäkin on jotain kaunista.

Ja onhan siinä syksyssä sekin hyvä puoli, että kaikki ruskea ja rupsahtanut sopii
oikein hyvin näihin meidän kaakeleihin... ;)
Eikä ruskeakaan ole niin ruskeaa pimeässä.

Terveisiä magneettitehtaasta

Nämä myynnissä pikku puodissani...

Sydämellisin terveisin

Löytöjä

Minulla on jo pitkään ollut kovasti ikävä ompelukonetta.
Olen ehkä maininnutkin, että puolet tavaroistamme on väliaikaisesti varastoitu appivanhempieni autotalliin, koska tänne ne eivät mahtuisi. Miehet hoitivat tavaroiden varastoinnin (kiitos vain muuttotalkooväelle), mutta niinhän siinä sitten kävi, että rakkaimpani, ompelukone, jäi kaikkien tarpeettomien tavaroiden alle alimmaiseksi.

Koko kesän olemme suunnitelleet sen esiin kaivamista, ja tänään viimein teimme reissun mummolaan ompelukoneen etsintään.

Ihanat vanhat ikkunani.

Veeti auttoi etsinnöissä.
Hirveä homma!
Ja täytyy sanoa, että kaikkia noista rojuista ei ole yhtään ikävä!

Yhtäkkiä tavaravuoren keskeltä kuului iloinen kiljaisu:
"Äiti, miun kaktus on lisääntyny!"

Raukka oli viettänyt kesän autotallissa vailla valoa saatikka vettä.

Ensiapujoukot tekohengittämässä.
Multaa piti lisätä ensimmäiseksi mummon kukkapenkistä.

Samalla reissulla varasin itselleni nämä uutta kotia vailla olleet mieheni ukin tekemät
puusohvan ja kaapiston.
Siinäpä olisi sitten seuraava urakka kodin etsimisen jälkeen.
Nuo pitäisi hioa ja maalata valkoisiksi.

Niin... ja ihan unohtui!
Se ompelukone siis löytyi...
Ja niin löytyi paljon muutakin.

Josko vaikka huomenna pääsisin huruuttelemaan :)

Ilta huipentui tähän Honkasalon Mallan reseptin testaukseen.
Kerrassaan loistava, helppo resepti joka löytyy elämää Villa Honkasalossa -blogista.

Tittididii!!!

Tänä aamuna oli yksi homma ennen muita: arvonta!

Hyvä kun ehdimme herätä ja avata silmämme, olimme jo täydessä vauhdissa.

Ensin keitettiin keitto.

Sitten laitettiin silmät kiinni ja vielä vähän keiteltiin.

Tittididii!

VOITTAJA ON VIRVA!

Kaikki tapahtui niin nopeasti ja säpäkkään, että
virallinen valvoja oli ihan pihalla, niinkuin ilmeestä näkyy...

Kaikki sujui silti mallikkaasti ja virallisten sääntöjen mukaan.
Onnea voittajalle ja kiitos teille kaikille ihanille osallistumisesta!!!

Kokeilu

Loppuviikosta postilaatikkoon kolahti taas kauan odotettu Maalaisunelma -lehti.
Sain ensimmäisen numeron lahjaksi ystävieni järjestämillä vauvakutsuilla
(jotka olivat ihan yli-ihanat, kiitos vielä!)
ja ihastuin lehteen niin, että tilasin sen kestotilauksena samantien.

Koska oma koti on edelleen hakusessa, eikä oikein ole paikkaa missä
sisustusunelmaa toteuttaa, huomioni kiinnittyikin tällä kertaa
tähän ihanaan kesäkoruun:

Miellytti heti minun silmääni!
Niinpä siis taas lankakaupoille ja kokeilemaan!
Tarjolla oli lähinnä hempeitä värejä ja tulos oli sen mukainen.

Lisäsin vielä tuollaisen kauniin helmirimpsun reunaan.
Mielestäni se roikkuu kauniisti rannetta vasten.

Noiden pienten värikkäiden tilkkujen näprääminen oli aika työlästä, ja niinpä kehittelin hieman yksinkertaisempaa mallia.

Siitä tulikin lähes juhlava!
Ei liian kuitenkaan.
Tuo olisi aika ihana vaikkapa valkoisen pitsimekon kanssa!

Ilokseni huomasin, että olin taas saanut uusia lukijoita.
En voi muuta kuin iloita teistä ihan jokaisesta!

Huomenna sitten arvotaan :)
Tämä päivä hurahti mummoillessa,
ja onnettaret ovat untenmailla...