Sunnuntaiostoksilla

Kirpparireissu oli varsin onnistunut. Hieman harmitti, ettei autossa ollut tilaa juuri nimeksikään meidän perheen matkatavaroiden, vaunujen ja koirien lisäksi. Mukaan olisi lähtenyt ainakin ihana vanha valkoinen peiliovi ja yöpöytä. No, ensi kerralla sitten pakettiautolla... :)

Mukaan tarttui vino pino vanhoja kirjoja lähinnä tuunaustarvikkeiksi...
Niistä kun saa ihania papereita ja muuta mukavaa.

Puinen vanha lankarulla on ollut toivelistalla pitkään.
Haluan sen pitsinauharullaksi työpisteeseeni.
(Jota ei siis vieläkään ole...)

Muutama kynttilänjalka lähti syksyn kunniaksi myös mukaan.
Nämä saavat valkoisen maalin ja pitsinauhaa ylleen.

Tähän tyyliin...

Nämä kuvassa olevat olen ostanut Joensuussa asuessa.

Vaara ohi

Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta saimme illan vietettyä.
Essu oli omilla teillään ja sushi vaihtui sashimiksi emännän unohdettua ostaa levät.
Kokemus oli mielenkiintoinen...
Söin tosi reippaasti, muttei tästä uutta lempiruokaa tullut.

Jotenkin tuo makujen minimalistisuus ja samaan aikaan voimakkuus silti viehätti.

Kesken ruokailun saimme miehiltä kotiintuomisina tuorettakin tuoreemman sushivieraan.

Se jäi kuitenki toistaiseksi syömättä.

Lopuksi vielä laventelia teen muodossa...

Kalasta palatessaan miehet noukkivat kesälomalaisen, mistäpä muualta, kuin koirahotellista!!!
Mitä minä sanoin!

Tälläkertaa reissu loppui niin lyhyeen, että maksalaatikot olivat jääneet syömättä.

Nololle karkulaiselle ei raaka kala maistunut.

Nyt odotan innolla että pääsisin käymään eilen löytämässäni vanhan tavaran aarrearkussa! Satuin kävelemään ohi, ja totesin, että tänne on tultava uudestaan ajan kanssa. Kohta pääsen sinne hetkeksi livahtamaan. Toivotaan että saan esitellä teille ihania löytöjä piakkoin...

Jännittävää!!!

Kysymys kuuluu...

Missä on Essu?

Meidän lomalainen kyllästyi olemaan paikoillaan ja päätti lähteä omille teilleen. Sushin sijaan täällä on ajeltu ympäri Kotkaa huudellen ja huhuillen... tuloksetta! Karkulainen on nyt ollut tien päällä noin kolme tuntia. Kukaan ei oikein tiedä milloin ja mistä välistä Essu lähti, NIIN tyypillistä mäyräkoiralle. Jostain syystä en osaa olla vielä kovin huolissani. Onhan Essu ennenkin lähtenyt. Joka kerta se on antautunut ensimmäiselle vastaan kävelevälle kaksijalkaiselle häntä villisti vispaten. Seuraavana päivänä sitten mamma on saanut käydä hyvin levänneen ja ennenkaikkea syöneen (=maksalaatikkoa ja siankorvia) karkumatkalaisen lunastamassa paikallisesta koirahotellista.

Tulee nimittäin maksalaatikolle kilohintaa!!!

Saaripäivä

Kauniin päivän saattelemana lähdimme koko poppoolla lautalla Lehmäsaareen.
Ilma suosi ja saimme vielä nauttia oikein mallikelpoisesta kesäpäivästä.
Mikäpä olisikaan ollut parempi paikka lekotella kuin Lehmänmonttu.

Merivesi houkutteli minutkin vedenrajaan vaikken todellakaan ole uimari...

"KeSÄ"

Ennen kesän pois huuhtoutumista nautitaan vielä ihanista pimenevistä elokuun illoista.
Mikäpä sen ihanampaa, kuin kokoontua kaveriporukalla iltaa istumaan.
Villasukat ovat illan viileydessä jo tarpeen, mutta heinäsirkkojen siritys
tekee tunnelmasta kesäisen.

Oikeastaan rakastan näitä loppukesän pimeitä öitä.

Pienenä jännitysmomenttina...
Serkkuni lupasi tänään valmistaa meille naisten leffailtaan sushia :)
Koskaan en ole maistanut
mutta rohkea rokan syö vai miten se meni...

Perästä kuuluu... GLUMPS!

Viimeiset joutopäivät

Ennen koulujen alkamista tämä sakki suuntaa kulkunsa vielä etelänsukulaisten nurkkiin.
Sattuneista syistä reissuun lähteminen tuntuu ihanalta!
Hauskaa päästä taas ihan "oikean" kotiin, jossa on kaikki paikoillaan ja järjestyksessä.
Varmuuden vuoksi tarkastin "Seuraelämän säännöt" vuodelta 1930 -kirjasta mitä kunnon emännältä tulee odottaa...

Täältä tullaan!

Ihania ja toivonmukaan aurinkoisia kesäpäiviä myös teille toivottelee: