Voi Vekarusta!!!

Minkä teki kun heitti minua tällaisella haasteella!!!
Pitäsi kertoa 10 paljastusta itsestä ja elämästään...

Vuorokauden olen täällä istunut luu kurkussa ja miettinyt pääni puhki mitä
ihmettä tänne oikein uskaltaa laittaa ettei maine (??? olikos sitä ???) mene,
ja toisaalta taas mitä ihmettä vielä itsestäni kertoisin,
kun muutenkin olen sellainen lörppä,
että te jo varmasti kaiken tiesittekin.

Mutta kokeillaan... Jos aloitan ensimmäisestä, ja katsotaan sitten mihin asti päästään...

1. Olen ollut aina saman miehen kanssa.
Aloimme "kulkea kimpassa" kun olin vasta 14-vuotias.
Tähän asti on tultu, ja toivottavasti vielä pitkä matka edessäpäin.

2. Minusta on tehty tyttökalenteri.
Tosin vain miehelleni, eikä me sitäkään sitten ystäväni kanssa koskaan saatu
valmiiksi, mutta HAUSKAA oli!

Naurettiin niin, että puolet kuvista on tärähtäneitä.

3. En ole koskaan lentänyt.

4. Minulla on halkiolapsi.
Tyttärellämme todettiin suulakihalkio heti syntymän jälkeen.

5. Olen sairastanut vaikean masennuksen 7-vuotta sitten
ja noussut "kuolemasta elämään".
Elämäni rankin kokemus, jota ilman en
kuitenkaan katselisi maailmaa näillä silmillä.

6. Graduni on vieläkin kesken.

7. Pelkään hämähäkkejä ja muita pitkäkoipisia turjakkeita.

8. Heitin alakoulussa opettajaa lumipallolla.
(ja nyt olen itse sellainen...
Opettaja, en lumipallo.)

9. Jään aivan tolkuttoman helposti koukkuun kaikkeen
(niinku nyt esim. tähän blogaamiseen...)

10. Tykkään kamalasti pelata pleikkaa... :)
Äidin pelivuoro menee lastenkin ohi... Onneks niillon tunnin kiintiö ;)

Et semmottii!

Tarttukoon haasteeseen ken uskaltaa :)
Varmasti tulen lukemaan!!!

:)Viivu

Postia

Tämän arkisen päivän kruunasi ihana pieni paketti Ihan pienestä putiikista Joensuusta.

Kotikonnuilta <3

Aikaisemmin kerroinkin, että tilasin ihania pitsejä ompeluksiini.
Extrana tilasin vielä itselleni tällaisen lankarulla (vai pitäisikö sanoa pitsi/nyöri) -telineen.
Piti tietysti saada yksi rullakin.
Värityksessä otin huomioon jo tulevan joulun ;)
Tuosta saisikin söpöjö joulupaketteja.
Minulla on noita rullia ennestäänkin, mutta ne ovat kaikki täysinä,
lähes käyttämättöminä jossain muuttolaatikoiden kätköissä.
Pitsiä, nauhaa... en edes muista mitä kaikkea.
Arvatkaa harmittaako?

Mutta jos käännetään asian valoisa puoli, niin kyllä riemu on
valtava, kun joskus ehkä toivotavasti pääsen nuo laatikot
uuteen kotiin purkamaan!

:)Viivu

Ansa on viritetty!

Omenaviinietikkaa + astianpesuainetta = banaanikärpäsansa

Kiitos loistavasta vinkistä!!!

Kotieläimiä

Jokasyksyiset banaanikärpäset ovat taas vallanneet keittiön,
ja yllättäen tämä pieni turhake onkin enemmän kuin tarpeen!

Maljakossa kesän viimeiset pihakukat
(eli ovenpielikukat)
jotka saivat eilen väistyä syksyisempien kanervien tieltä.

Auringon säteitä viikkoosi :)

Viivu

Rakas

Tänään juhlittiin meidän "vauvan" 8-vuotissynttäreitä seurakunnan kerhohuoneessa.
En ole vieläkään tottunut ajatukseen, ettei tämä meidän
"viimeinen vauva" ollutkaan se viimeinen...

Äidin rakas!

Juhlat olivat täsmälleen sankarin näköiset.
Ei kakkua,
ei mitään ylimääräistä.
Paljon karkkia, sipsiä ja tekemistä.

Ja Superman -astiat (grrrr...)

Sankari sai valita kaiken koristeita myöten.

Yhden kukan sain ujutettua juhlapöytään.

Sisko sai olla kunniavieraana.
Melkein puhkesin vetistelemään, niin hellästi velipoika siskon
kunniapaikalle kiikutti. Katsokaa nyt ylpeän veljen NIIN rakastavaa ilmettä!!!

"Sinä olet Vea minun maailman tärkein tyttö!"

Ihanaa, kun on näin ihana isoveli!!!

:)Viivu