Vastaus

Ihania arvauksia! Tuo fritsu oli kyllä paras! Tai no itseasiassa se uusi avain omaan uuteen taloon houkuttelisi myös, ja kamera olis ihan huippujuttu!!! Tarkkaan olette blogia lukeneet kun noin hyviä arvauksia heititte. Pisimmän korren veti kuitenkin HEINI. Oikea vastaus on kuin onkin käärme.

Se oli kiva kaveri! Eikä meitä kumpaakaan pelottanut yhtään. Tultiin hyvin juttuun. Laita Heini mulle sun osoite sähköpostiin, niin laitan sulle jonkun pienen palkinnon tulemaan loistavasta arvauksesta :) 

Seuraava arvoitus voisikin olla "Arvaa mihin mä lähden ajamaan tänään", mutta sen verran helpoksi veikkaan, että tälläkertaa palkitsen vain itseni pienellä shoppauskierroksella Isossa Myyssä. Nähdään taas! 

Ps. tollaset olis kivat...

Päivä kukkeimmillaan

Niinhän siinä kävi, että viikonloppuleskeksi jäin! Ällän pojat voittivat 6-0 ja miekkonen suuntasi autonsa keulan kohti yläkouluaikaisen luokkanasa luokkakokousta toiselle puolelle Suomea. Sikäli hauska tapaus, että tästä luokkatapaamisesta näyttää muodostuneen jokavuotinen perinne. Luokka nimittäin on ollut  aikanaan poikaluokka, ja kaikki ilmeisesti edelleen ovat miehiä. Näinä aikoina sekään ei aina ole ihan itsestäänselvyys...

Lohdutuslahjaksi ostin itselleni kukkakimpun mallia "Prisma" (alkaiskohan Prisma maksamaan mulle jotain mainosrahaa kun se nimi alkaa vilahdella näissä teksteissä liiankin tiheään... ). Kyllä se vain tekee kodikkaan ja huolitellun vaikutelman ja tunnelman ankeampaankin kotiin. Vielä kun illalla vähän siivoilin ja levittelin kynttilöitä ympäriinsä, oli illuusio "kodista" lähes täydellinen.

Tänään sitten mummo paukkasi paikalle omien kukkapukettiensa kanssa.
(Prismasta, tietysti!)

Ja nyt meillä on näitä tuoreita ihastuksia vähän joka nurkalla.

Mutta ette kyllä ikinä arvaa

minkä sain tänään kaulaani???

Ja ne jotka TIETÄÄ ei saa arvata!

Salainen ystäväni

Osallistuin jo toista kertaa Possumamman järjestämään salaiseen kirppisystäväkierrokseen ja tässäpä tulee esittely saamastani paketista:

Paketin oli minulle kasannut Hanna Peikkotyttö, joka oli selvästi käynyt blogissani kurkkimassa. Lähes jokaisen esineen mukana nimittäin oli pieni perustelu miksi juuri se saapui luokseni. Kiitos sinulle Hanna!

 Paketista löytynyt suloinen ja herkkä pitsiliina sai uuden elämän Riihimäen lasitölkin "kantena".  Olinkin etsinyt sopivan pientä ja kevyttä liinaa jo jonkin aikaa.

Lasikipposet senkin päällä saivat kaverikseen omenan ja päärynän. Hauskat sellaiset!

Paketista kuoriutuneet simpukat kuvasin Party Liten uudesta kesämallistosta löytyvän kalaverkko -lyhdyn juuressa. Sopivat mielestäni ihanasti yhteen!

Vielä pinkki sydänkori sekä sydämellisiä kynttiläjuttuja.

Niin, ja sitten se sininen lautanen, jollaista olin myös jo pitkään suunnitellut, mutten saanut  aikaiseksi :)

Koko paketin kruunasivat itse tehdyt kortit paketin sisällöstä. Esineet aseteltu asetelmiksi ja kuvattu kortiksi. Minä onneton vain jo laitoin ne niin hyvään talteen, etten tähän hätään enää löytänyt, mutta niissä oli ihana ajatus! Vaivannäkösi teki minuun vaikutuksen! KIITOS vielä kerran!

Voi kunpa sitä oppisi itsekin arjessa aina ilahduttamaan toisia ihan vain vaikka pienillä yllätyksillä tai ajatuksilla.

Leväperäinen minä

 ...Eikä tämä sitten ole laihdutuspostaus!

Vaan täällä blogimaailmassa riehuu uusi villitys: nuukuusviikko. Tunsin heti piston sydämessäni, syvän! Yksi lemppariblogaajistani haastoi kaikki mukaan, ja olen nyt yrittänyt kaikin keinoin keksiä tekosyitä ja verukkeita miksi en juuri tällä viikolla vain kertakaikkiaan voi ottaa haastetta vastaan. Lista on loputon, muttei pätevä saatika sitten julkaisukelpoinen.

Olen ihan holtiton, suorastaan leväperäinen rahankäytön suhteen. En vain osaa pihistää menoistani, vaan se mikä laulaen tulee, se viheltäen menee, myönnetään. Tuloja ei koskaan ole ollut suuren suuresti. Itseasiassa  enemmänkin pienen pienesti. Muistan vielä hyvin nekin viikot, kun koko kolmehenkinen perhe elätettiin viikon ajan sadalla markalla (= n.18 €) ja nälkääkin välillä nähtiin. Ihan oikeasti!

Koen nuukuuden tuolloinkin enemmänkin  asennekysymyksenä. Nuuka tai tuhlaavainen voi olla yhtälailla köyhä kuin rikas. Minä nimittäin tuolloin muinoin menin  ja ostin sillä viimeisellä viisikymppisellä kumipuun, kun "se nyt vain oli niin kiva tuossa olohuoneen nurkassa". Ehkäpä minä siis juuri tuota nuukuusviikkoa tarvitsisin... (KÄÄK) vaikka kodinhoidontuella itseäni elätänkin!(Ymmärrättehän...tuloni ovat niin pienet, että kai minut jo niiden takia pitäisi laskea nuukaksi... silti koen tuhlaavani...ja mieheni voi allekirjoittaa tämän.) 

Lievittääkseni omaatuntoani lainaan tähän loppuun facebookissa leviävää statusta joka herätti myös tänään ajatuksia; humaaneja, hyviä, syviä sellaisia.

Laitetaan vanhukset vankilaan ja rikolliset vanhainkoteihin! Näin vanhukset pääsevät suihkuun, harrastuksiin ja ulkoilemaan. Kukaan ei voi varastaa heiltä ja he saavat rahaa sen sijaan, että joutuvat maksamaan. Rikolliset saavat kylmää ruokaa ja saavat olla tyystin yksin, rahaa ei anneta ja valot sammutetaan klo 20:00. Suihkuun pääsee kerran viikossa (max)? 

Voinko nyt nukkua yöni rauhassa vailla omantunnon tuskia? Vai olisiko sittenkin syytä vastata haasteeseen...

Kevätkenkäinen

Tervetuloa mukaan kaikki uudet ihanat lukijat! Huippua saada lisää porukkaa "langoille" :) Viimepäivät onkin olleet aika hiljaisia täältä suunnasta. Poskiontelosärky on kiipinyt yläkertaan ja otsaontelo tulessa olen makoillut ja yrittänyt nukkua armotonta kipua pois. Nyt alkaa helpottaa ja mieli palaa taas keväthommiin.

Tämän postauksen nimeksi piti ensin tulla "Kevytkenkäinen". Googlasin kuitenkin varmuuden vuoksi ja Wictionary tunsi termille vain yhden ainoan merkityksen:

"Jonka seksuaalimoraali on löyhä. Käytetään lähes yksinomaan naisista."  

Se siitä sitten... Muuten olisi ollut niin hyvä! Harmillista, että noin nasevalle ilmaisulle on vain noin suppea käyttötarkoitus. Tänään minulla nimittäin on ollut tosi Kevytkenkäinen olo! Kaikesta huolimatta... Enkä nyt tarkoita löyhää seksuaalimoraalia, mutta uskon että tiedätte, mitä tarkoitan. Sulien jalkakäytävien innoittamana kaivoin lipposet, läppöset ja balleriinat kaappien kätköistä ja tein pientä inventaariota niiden olemassaolosta.

Nämä oli viime kesänä aika suosikit, mutta valitettavasti niistä voi helposti lukea viimekesäisen ruokalistan... Kuvassa ei näy häiritsevästi, mutta uskokaa tai älkää, luonnonvalossa näkyy! Saiskohan tällasia taas jostain? Kuinkahan kävisi, jos vain kylmänviileesti pesisin nämä? Hmmm... ei ota jos ei annakkaan.

Nämä on kuulemma tosi HOT, mutta aikalailla jääneet vaille käyttäjää...

Näitä voisi jo kutsua oikeesti ballerinoiksi. Narut kieputettuna ruskettuneen jalan ympärille on aika hauskat.

Nämä lättänät on kuitenkin käytössä ihan parhautta! Jalkaan vaan ja menoks! Näissä ei edes aika ja kuluminen haittaa. Paranevat vaan vanhetessaan. Ei liikaa vaihtoehtoja... jotkut voisi siis tällekkin kesälle hankkia. Nyt kun vain löytäisi sopivat! 

Onkohan täällä Kajaanissa  edes kenkäkauppaa???