Joulun rippeitä

Meillä tehtiin tänään historiaa. Tehtiinkö teillä?

Lehtitietojen mukaan suurimmassa osassa suomalaisia koteja kuusi on kannettu pihan perille 

ennätysajassa, ja sama tapahtyi täällä tänään, ja vieläpä ihan omasta tahdostani!

Yleensä olen se, joka venyttää kuusen elinkaarta aina pitkälle uuteen vuoteen. Koristeita vain vaihdetaan hieman "vähemmän jouluisiksi" uuden vuoden tienoilla, mutta tämän vuoden kuusi neulasineen oli kerrassaan säälittävä esitys! Heti tullessaan se kyllä levitti ihanan tuoksunsa erityisen voimakkaana koko tupaan, mutta joulupäivän aamuna meillä ei voinut edes hengittää, etteikö nurkasta olisi kuulunut vienoa ropinaa kun kuusi pudotti neulasensa. Ja neulasia minä tottavieköön yleensä siedän! Olen valmis imuroimaan päivittäin ja kyykkimään kastelukannun kanssa pari kertaa päivässä, kunhan vain saan pitää kuuseni, mutta silloin kun imuri ei enää riitä, vaan esiin on kaivettava lumilapio, on neulasia kertakaikkiaan liikaa!

Ihan himppusen harmittaa, kun en saanut jatkaa joulua edes kuusen muodossa...

Siitä on niin haikea aina luopua, joulusta.

 Viimeiset ylipitkiksi kasvaneet hyasintit leikkasin lasimaljaan leikkokukiksi.

Tähti hukassa

Meidän jouluperinteisiin tuntuu kuuluvan kuusen kynttilöiden osto aattoaamuna. Joko ne ovat hukassa, tai sitten ne ovat rikki. En nyt ihan hetkeen muista joulua, jolloin oltaisiin saatu valot kuuseen ilman kauppareissua. Tänä jouluna päänvaivaa aiheutti myös tähti. Osa meidän muuttokuormasta on nimittäin edelleen purkamatta Jonsuusta muuton jäljiltä. Tavarat on olleet varastossa toisella paikkakunnalla nyt kohta kaksi vuotta, ja mulla on kyllä sellainen olo, että kun ei ole kahteen vuoteen tarvittu, niin en kyllä jaksaisi sitä huoneellista "rojua" tännekään raahata. 

No mutta siis, se latvatähti, se on "siellä jossain". Niinpä meidän kuusi sai tänä vuonna tällaisen ihan itse tehdyn kertakäyttöisen paperitähden.

Mukavaa arjen alkua niille, joilla se jo painaa päälle. 

Me jatketaan vielä hetki lötväilyä ja suunnataan huomenna alennusmyynteihin.

Alennysmyynti luvassa myös omassa putiikissa pikapuoliin...Olkaahan kuulolla :)

Joulupäivähommia

Joulupäivää on vietetty leppoisissa ja perinteisissä merkeissä syöden ja löhöillen. Joulupäivä onkin ehkä vuoden päivistä se parhain. Kaikki on valmista! Kiire loppuu, ja kaikki pysähtyy. Lahjaröykkiöstä syntynyt kamala paperikaaos on raivattu roskikseen ja on aika vain nauttia tunnelmasta, lahjoista, rakkaista ja valmiista ruuasta, jota pöydät ja kaapit ovat pullollaan. 

Isikin pääsi vihdoin lenkille pakkasesta huolimatta.

Huomatkaa hullunkiilto silmissä...

Tuntuu kuin koko perhe olisi herännyt eloon rankan syksyn jälkeen.

Jokunen sana täytyy kai mainita lahjoista, joita itsekin sain. Kiitos vaan pukille, jonka arvelen sitten kuitenkin vähintään lukevan tätä blogia...voipa olla, että kirjoittaakin... Nimittäin paketista paljastui UUSI KAMERA!!! Tiedän, säälittävää! Olen aina ollut sitä mieltä, että itse ostettu lahja ei ole lahja, ja ihan typerää koko semmoinen itsensä huijaaminen, mutta kyllä nämä kuvat vaan on NIIN paljon tarkempia!

 Täällä on liipaisinsormi herkässä :)

Mallina meidän nuorin jouluvieras.

 Pari kuvaa saatiin minustakin uusissa vetimissä. Sisko oli nimittäin pannut rakkautensa peliin ja ostanut mulle ihanan kaulurin, ja neulonut siihen sopivat säärystimet. Tykkään!

 Täällä ilta alkaa pikkuhiljaa rauhoittua aikuisten peli-juusto-illaksi.

Ihan parhautta!

See you!

Taas pääsimme jouluun...

Tänne asti päästiin, vaikka tänään välillä tuntui, ettei se joulu taida meille tullakkaan.

Kaikki oli vielä aamulla vinksin vonksin,

tai ainakin heikun keikun.

Paketit paketoimatta,

piparit paistamatta,

kuusi sulattamatta ja 

pikku-apulainen teki kaikkensa, ettei äidillä

ollut aikaa mihinkään muuhun kuin pikku-tihulaisen

jälkien raivailuun.

En edes yritä luoda teille kuvaa tunnelmallisesta, seesteisestä joulurauhasta,

koska rauhasta täällä ei ole tietoakaan ennen keskiyötä.

Tällä hetkellä noita 

tihulaisia tuhisee ninittäin siskonpedissä viisi.

Lapsen riemusta ei ole puutetta, joten oma unelmani joulurauhasta kestää tämän kyllä!

Iloista joulun tohinaa teille kaikille!

Hiihtimet

Sukset sisään survaistiin.

Ensin auton takaluukusta ja sitten kotiovesta 

aina olohuoneen perille asti.

 Minusta nämä on ihanat!

Justiinsa sopivasti, eli PALJON kuluneet.

Näillä minä joulua kohti hiihtelen ;)