15. helmikuuta 2011

Unelmista tottassamme tänään:

HUHHUH! Yksi urakka takana... nyt se sit viimein on auki! Nimittäin ihan oikea verkkokauppa!

Iloisena sen teille esittelen, vaikkakin tuntuu, että kesken se on vieläkin.
Ei kai tässä maailmassa valmiiksi tullakkaan.
Tylsäksihän tämä muuten menisi!

Tervemenoa tutustumaan ja ihastumaan!
Tuotevalikoima on vielä varsin suppea, mutta voitte olla varmoja, että se tulee laajenemaan
kunhan ehdin ja kerkiän :)

Toiveita, ruusuja ja risujakin otetaan vastaan sähköpostitse.
Ihan mielelläni kuulen palautetta teiltä ystävät siitä mikä toimii, ja mikä kenties tökkii,
näin testausvaiheessa kun ollaan :)



Terkuin, "raato"


14. helmikuuta 2011

Sano se kukkasin

Vieras voi olla ystävä, jota et vielä tunne.

-Positiivarit-




Tonkassa miehen töistä tullessaan tuomat ystävänpäiväkukat.
Kevään ekat tulppaanit muuten :)
Ensimmäinen ajatus ei ehkä sovi kuviin, koska tulppaanien antaja on välillä käynyt hyvinkin tutuksi,
mutta tuo lausahdus on ollut mielessäni viime viikon.
Nyt se taas hiipi mieleeni kun ajattelin ystävänpäivää,
blogia, ja teitä siellä jossain <3



Hyvää ystävänpäivää kaikille, mitä siitä nyt on vielä jäljellä...
Jatketaan bileitä huomenna, ja toteutetaan ihan käytännössä sitä
"ystävänpäivä-jokapäivä" -ajatusta.

:)Viivu

13. helmikuuta 2011

Ihan pieni pipi vain

Nyt saa tulla pipi!


Ihan pieni pipi vain...


Sain nimittäin yhdeltä Me&I konsultilta näin ihania laastareita näin ihanassa rasiassa!





Onneksi sentään tämä seuraava ei ole verta, vaan huulipunaa :)
Malli kyllä on pipi, mutta ihan vain flunssaa tällä(kin) kertaa!


Silmistä näkee, että neiti on ihan lasareetissa,
velipoika seurasi perässä ja seuraavaa uhria odotellaan.

Onneksi flunssakin on ihan pieni pipi vain.

Tänään muuten tapasin yhden lukijan lisää taas, ja kyllä se aina on yhtä jännää... Voihan vitalis! Ihan huippu tyyppi! Mulla alkaa herätä epäilys, että mahtaakohan tätä muut kuin huiput tyypit lukeakkaan ;D
Häneltä kuulin, että löytyy blogi talosta (ja sen asukkaista) jonka ihan ensimmäiseksi olisin halunnut ostaa kun mies muutti tänne työn perässä.
Noin vuosi ennen, kun tultiin sitten lasten kanssa perässä

Siitä talosta en edes teille kirjoittanut, koska sillon kaikki oli vielä niin auki...

Jokatapauksessa, tää lähtee nyt kurkkimaan sinne :)
Jännää!!!

Terkuin, Viivu

12. helmikuuta 2011

Valo

Tää blogaaminen on käynyt vähän hankalaksi, kun oma läppärini on taas ihan jumissa. Niin pitkälle on menty, että joudun pummaamaan lasten tietokoneen aina illaksi :) 

Oletteko huomanneet, että se kevät oikeasti tulee! Lunta puskee lisää, mutta päivät on valaistuneet ihanasti! Pikkuhiljaa tässä alkaa talven jäljiltä herätä taas eloon. Vaikka valo lisääntyy, on mulla iskenyt tarve ripustella kynttilöitä siinne tänne. Mielummin kirkkaissa tai heleän värisissä lasikipoissa. Pääsevät oikeuksiinsa, vaikka aurinkokin paistaisi täydeltä terältä.  






Lempilausahdukseni on aina ollut "valo on valoa vain pimeyttä vasten", mutta taidan syödä sanani!
Tänä keväänä valo saa olla valoa myös valoa vasten.
Puhdasta, kaunista sellaista!

Oikein valoisaa ja ihanaa päivää huomiselle!
Mulla se menee taas töiden merkeissä, mutta väliäkö hällä, ihanien asioiden parissa jokatapauksessa!

10. helmikuuta 2011

Paras laihis ikinä!

Huhhuijjaa... Täällä on ollut ilmassa ihan ylivoimaista väsymystä. En ole jaksanut mitään! En edes blogata. Tulee vaan vetelehdittyä illat, eikä oikein mitään saa aikaiseksi. Ennen kun sammaloidun tänne kokonaan, päätin tarttua vielä viimeiseen oljenkorteen, ja kokeilla karppausta.

Kaikki siitä puhuu, ja ainakin puolet tuntuu itsekin kokeilleen. Kuuluu siitä tulevan hyvä ja energinen olokin, vaikka sitä suurempi motivaatio minulle syntyy toiveesta menettää muutama, ehkä useampikin kilo. Vihdoin! Tuntuu, ettei mikään poppaskonsti auta, ja niinpä päätin nyt sit sortua äärimmäisyyksiin. Kun karppaus-sivuja netistä lueskelee, tulee vakuuttuneeksi siitä, että vähintää kymmenen kiloa pitäisi lähteä ihan hujauksessa. Kaikesta hehkutuksesta ja kavereiden kokemuksistakin huolimatta olen hiukka skeptinen tulosten suhteen... Vielä ei ainakaan näy. Ainakaan vaa'assa.

Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta, ja niinpä tänään on kolmas päivä hyvin vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Vähä tarkoittaa mulle tässä vaiheessa 20g vuorokaudessa (no okei, tänään meni vähän yli...). Ruokavalion muuttaminen on ollut yllättävän helppoa. Syödä saa niin paljon kuin  haluaa, ja vieläpä kaikkea hyvää! Lihaa, kalaa, kasviksia, munaa, pekonia...nam! Tosin epäilen vahvasti, että tän dietin teho perustuu pitkälti siihen, että kahden päivän muna-pekoni-kuurin jälkeen alkaa tursuta pekonia korvista ja silmistä, ja ruokahalu katoaa lähes olemattomiin. Positiivinen puoli on se, ettei tee mieli makeaakaan. Eilen oikein yritin sortua Runebergin torttuun, mutten saanut itseäni lankeamaan.

Tällä hetkellä ruokalautaseni siis näyttää tältä:


Nälkää ei tarvitse nähdä :)

Mielenkiinnolla ainakin itse seuraan tilanteen kehittymistä, ja odotan sitä energistä oloa!