10. syyskuuta 2009

Tyhjyys

(Edes kuva ei ole omani...)

Asuntorintamalla on näin tyhjää.
Ei toivoa,
ei mahdollisuuksia,
ei tarjontaa...

Huomaan, etten edes jaksa ajatella asiaa kovin aktiivisesti.
Rutiininomaisesti selaan nettitarjonnan päivittäin,
joskus käydään jotain katsomassa,
mutta valmiiksi jo on aika varma olo,
ettei se ole se oikea.

Pahin painajaiseni asunnon suhteen on se,
ettei meillä vielä joulunakaan ole omaa kotia.
Rakastan joulua,
enkä edes halua ajatella joutuvani viettämään sen tässä loukussa.

En halua ajatella koko asiaa.
Haluan unohtaa...
Uskoa vain, että ihmeitä tapahtuu,
vaikken enää jaksa edes toivoa.

Surullista!


:)Viivu

6 kommenttia:

Piia kirjoitti...

Meille kävi niin, että vuosi sitten asuttiin vuokralla ja olimme lopettaneet hetkeksi asunnon etsinnän. Sitten tulimme näihinaikoihin hakemaan ystävältä omenoita tästä läheltä ja päätimme käydä tätä asuntoa katsomassa ihan vaan huvikseen ja heti tiedettiin että tämä olisi meidän! Kyllä se oma koti teillekin löytyy aikaan ihan varmasti!!!

malla kirjoitti...

halaan sua surullinen ystäväni...muista,että niin kauan ku on elämää on TOivoa!!<3

Mia Chilen Peikkokukkulalta kirjoitti...

Heippa! Älä ota siitä joulusta stressiä, muuten tulee tosi vaikea syksy!Ajattele niin, että joulu kuitenkin tulee joka vuosi, joten jos yksi joulu menee kurjassa asunnossa, niin se seuraava sitten tuntuu entistä makoisammalta! Yritä ottaa tuo "loukku" ja siinä mahdollisesti vietettävä joulu nyt vähän niinkuin seikkailuna, vaikka niin, että miten siitä voisi saada mahdollisimman jouluisen edullisesti. Minä joudun viettämään jouluni aina täällä keskellä kesää vappu/juhannustunnelmissa ja olen aina ihan masentunut. Kuitenkin yritän koristella joulumäntyä ja polttaa iltaisin sähkökynttilöitä, kun oikeita ei voi kuumuuden takia. Olen ollut ilman oikeaa joulua jo ainakin kuusi-seitsemän vuotta ja on kauhea ikävä Suomen oikeaan jouluun. Mutta kyllä tämänkin kestää, kun oikein koittaa. Tänä vuonna meinaan seurata muiden joulublogeja ja tehdä pikkuisia juttuja, jotka eivät tunnu naurettavalta helteessä. Mekin yhä odottelemme jotain tietoa tontista, mitään ei kuulu! :(

Lisay kirjoitti...

Mina asun myos vuokra-asunnossa ja valiin se masentaa.Mutta kun edes emme ole tassa vaiheessa etsimassa omaa,niin ehka se on vahan helpompaa.Sita vain tyytyy siihen,mika tilanne on.
Tama on vanha asunto eika remonttia nahnyt ehka 20 vuoteen.Paitsi seinia maalattu.Keittion ja wc:n sais ensimmaisena jollain pillarilla jyrata tasaiseksi...
Plussana,etta huoneet on aika tilavat ja ikkunoita neljaan ilmansuuntaan...
Kesalla vahan kateltiin vahan uudempaa vuokrakamppaa,mutta vuokrat oli aika huikeat,kun tassakin on tarpeeksi.
Kyllahan se vahan kirpasee,kun Suomessa kay kavereiden uusissa "Kannustaloissa", kaikki on uutta,hyvin rakennettua ja kaunista.
Eiko teilla ole mahdollisuutta rakentaa omaa???

Viivu kirjoitti...

Kiitos ihqut!

Toivon todelle tonttia teille sinne kauas, ja taloa sitä kaipaavalle! Ei oo herkkua tää. Pahinta on, että alusta asti on asennoitunu tähän tyyliin "korkeintaan kuukausi" ja sitten aika vaan venyy ja venyy.

Uuden rakentaminen on käyny mielessä, mutta se on liian kallista ja me mielummin haluttaiskin vanha talo. Onhan ne uudet hienoja, mutta vanhan näköseksi rakennettas kumminki, niin jotenki sit haluis sen oikeesti vanhan :)
Enkä tiedä kestettäskö kumpikaan sitä rakennusprojektia :)

Mia Chilen Peikkokukkulalta kirjoitti...

Mekin vain muutamaksi kuukaudeksi tähän pikkumökkiimme muutimme ja nyt on jo mennyt kaksi vuotta! Meillä kuitenkin hyvänä puolena se, että tämäkin on oma ja söpö, vaikkakin ihan liian pieni...
Ja huh, yhdyn Lisayn kommenttiin. Suomalaiset talot näyttävät niin hienosti rakennetuilta ja sisustus niin luksukselta, että en varmaan kehtaa pyytää ketään tänne meille;)