Koko kesän olen ikävöinyt omaa pihaa.
Nyt kun ihmiset kaivelevat puutarhavajasta haravoitaan
ja syksyn kellastamat lehdet leijailevat iloisesti
tuulen riepoteltaviksi,
en yhtäkkiä enää olekkaan enää kovin piha-ihminen.
Ainoa, mitä syksyiseltä pihamaalta kaipaan, on valkolumimarjapensas!
Se on niin kaunis syksyisin.
Lempipensas ehdottomasti!
Nyt kun ihmiset kaivelevat puutarhavajasta haravoitaan
ja syksyn kellastamat lehdet leijailevat iloisesti
tuulen riepoteltaviksi,
en yhtäkkiä enää olekkaan enää kovin piha-ihminen.
Ainoa, mitä syksyiseltä pihamaalta kaipaan, on valkolumimarjapensas!
Se on niin kaunis syksyisin.
Lempipensas ehdottomasti!
8 kommenttia:
Niin se kyllä on, että näin syksyisin toivois, että ne lehdet lentäis itestään kasalle ja kompostiin... Tosin musta tuntu jo kesälläkin, että se keväällä puutarhan hoidosta innostunut ihminen hävis jonnekin, kun kukkapenkit pääsi rehottamaan... Pistin kyl kaiken vaan ison mahan piikkiin ja sitten kun vauva syntyi niin ei ollut aikaa. x)nyt vaan ootan että kaikki peittyy lumen alle.
Juu siellä lehdet makailee... Toivottavasti inspiroituu haravoinnista ennen lumen tuloa!
Juurikin noin! Pihalla näyttää ihan karsealta, eikä siitä keväisestä puutarhaintoilijasta ole enää tietoakaan. Sipulit on kaivamatta maahan ja syyslannoitteet levittämättä. Sipulit olen vielä ajatellut tsempata mutta tuon lannoitteen kanssahan oon jo parikuukautta myöhässä, joten odotelkoot ens syksyä...
Lumimarjapensas on kyllä kaunis :)
Näinhän se menee! Meilläkin piha rehottaa ja lehdet on haravoimatta. Täytyy toivoa, että lentäisivät vaikka naapurin puolelle ;)
Hurmaavia valkoisia marjoja.
Valkolumimarjoja. Oih ♥
Minä kaipailin haravointia sekä sitä syksyn pihapuuhastelua. Siksi kävinkin mumppalassa haravoimassa sekä keräämässä omenoita maasta pois. Onneksi siellä saa puuhata.Valkolumimarja on kaunis!!
joo...lunta ootellessa;) vaikken lumesta tykkääkkään kuin jouluna:)
Ihanaa! Täällä on muitakin yhtä innokkaita puutarhureita :)
Lähetä kommentti