14. marraskuuta 2009

Maan pinnalla

Niinhän siinä kävi,
että rominalla tultiin taas alas haaveista viettää joulua uudessa kodissa.
Tarjous tehtiin eilen, ja tyly vastaus saatiin tänään.
Ei tule kauppoja.

Olihan se odotettavissakin.
Jotenkin olimme kuitenkin odottaneet edes vastatarjousta.



No mutta, kukin päättää omastaan.
Ei voi muuta kuin jatkaa etsintää.
Kelpotalo muuttui siis taas unelmatalosta haaveiluksi ;)

Mieliä lämmittämään joimme äsken lasten kanssa kuumaa glögiä kynttilän valossa.
Kaverina pipari-suklaa kääretorttu jota vihdoinkin ehdin kokeilemaan.
(Ohje uusimmassa Yhteishyvä-lehdessä.)

Suklaakastiketta suupielessä,
Viivu

9 kommenttia:

Ira kirjoitti...

Harmitus... :/

Mutta tuota ohjetta täytyy kokeilla, näyttää hyvältä!

Arja kirjoitti...

Harmi, kyllä se vielä lykästää:-)
Mukavaa lauantai iltaa!

Ainosofia kirjoitti...

Ei ollut vieläkään tarkoitettu teidän kodiksenne taloa.

Eihän sitä tiedä mikä ihanuus vielä odottaa edessäpäin ;)

TainaSusanna kirjoitti...

Voi jehna :(
Mä jo näin meijät lenkillä (lue: kahvilla) porukassa!
Mutta eipä luovuteta ei.

Tää lumisade on aivan ihana täällä sun blogissa.

Lämpöistä viikonlopun loppua <3

Sokrutin kirjoitti...

Edessä on vielä jotain mitä kohtalo tarkoituksella antaa odottaa. ♥

Amalia kirjoitti...

Kyllä se vielä oikea koti löytyy... siellä teillä päin ei vissiin ihan hirveesti ole tarjontaa?

Mitä tykkäsit kääretortusta? Mää testasin heti seuraavana päivänä, kun lehti tuli ; )

Anonyymi kirjoitti...

Hei. Olen pitkään seurannut blogiasi, päivittäin. Minulla on vahva usko että löydätte sopivan kodin. Ei pidä tyytyä " no joo kun ei parempaakaan ole" taloon. Me olemme etsineet kotia n. 6kk. välillä on ollut alamäkiä tämän etsinnän suhteen. Monet itkut olen itkenyt ja saanut itku potku raivareita kun tarjoustamme ei ole hyväksytty, haluamastamme talosta.Niin vain ei ole tarkoitettu, jossain meitä odottaa se oikea koti. Niinkuin teitäkin. Välillä mielen valtaa epätoivo etsimisen suhteen ja se tartuu myös koko elämään, silti uskon vahvasti että me, sinä ja minä löydämme perheillemme kodin.

Viivu kirjoitti...

Kiitos anonyymi lohduttavista ja kannustavista, kauniista sanoistasi!!! Kiitos myös teille muille uskollisille :)

Niin minäkin uskon, että kyllä se sitten se oikea meille jää väkisinkin, mutta niinkuin anonyymi osuvasti kirjoititkin, se pettymys ja epätoivo meinaa välillä päästä uimaan koko elämään nakertaen tulevaisuuden toivoa... Mutta päivä kerrallaan! Voimia myös sinulle!

Viivu kirjoitti...

Amalia, täällä tarjontaa on aika tosi vähän, ja nyt syksyn/talven tultua se vähäkin tuntuu tyrehtyneen. Vaihtoehtoja tulee esille todella harvakseltaan. Siksihän tämä niin vaikeaksi on mennytkin. Sitten jos joku hyvä vaihtoehto olisikin, niin hintaa saattaa olla 300 000 ja risat, mikä näillä korkeuksilla on ihan älyttömän paljon!

Torttu oli ihanan jouluista :) Kummasti se piparin tuoksu ja maku saa mielen jouluiseksi. Olinkin maistanut kääretorttua jo aikaisemmin ystäväni luona. Itselläni oli valitettavasti vain tummaa suklaakastiketta. Ystäväni vaaleasta jäätelökastikkeesta tehty torttu oli kyllä parempaa.