28. huhtikuuta 2010

Aihetta juhlaan

"On tänään onnenpäivä, ei murheeeeesta häivää..."

-Alfred J. Kwak-

Löysin taas pitkästäaikaa vaakani sohvan alta pölypalleroiden seasta lojumasta ja ihan vain kokeeksi kävin sillä seisomassa. Ja voittekos kuvitella! Se näytti kuin näyttikin enää 60,5 kiloa !!! Ja ainoa asia mitä olen syömisen suhteen tehnyt on se, että olen lopettanut laihduttamisen! Kuka olisi uskonut, että se näin pian alkaa tuottaa tulosta! En ainakaan minä.

Minulle alkaa pikkuhiljaa valjeta syy, miksi ennen pysyin hoikkana laskematta mitä suuhuni laitan. En yksinkertaisesti ehtinyt laittamaan suuhuni yhtään mitään. Säännöllinen työ ja kaksi vilkasta poikaa pitivät minut niin kiireisenä, etteivät kalorit pysyneet kannoillani. Nyt kotona yhden lapsen kanssa ollessani olen lähinnä syönyt työkseni. Muutos ruokailutottumuksissa on tapahtunut pikkuhiljaa ja huomaamatta. En minä mikään mässäilyn kuningatar ole ollut vieläkään, mutta joidenkin väitösten mukaan ne ovatkin juuri ne ensimmäiset yli oman energiatarpeen ylitse menevät kalorit jotka meitä lihottavat... Ei siis tarvita montaakaan ylimääräistä kaloria, vaan jo 7 pikku paholaista yli oman energiatarpeen on liikaa ja saa aikaan lihomista.
Kalorin laskijaa minusta ei kuitenkaan koskaan saa, vaikka pitkän matikan kirjoitinkin. Näyttää siltä, että kevätaurinko sensijaan on saanut minut sopivasti touhukkaaksi ja ruoka sekä hyötyliikunta ovat löytäneet sopivan tasapainon. Mikä parasta, ihan huomaamatta :)


Lisää iloa toi Pienestä sukkapuodista Piialta saamani arpajaisvoitto. Suloinen kirja täynnä keväisiä tildavärejä ja ompeluohjeita!

Ihan hirveästi tekisi mieli käydä prinsessan sängyn kimppuun, mutta ompelukone on edelleen kovasti kipeä, eikä suostu yhteistyöhön. Pitäis viedä se lääkäriin...

Siihen saakkaa jatkan haaveilua ja ihastelen kuvia! 

Sekä tietysti juhlin saavutettua painoa yhdellä rasvattomalla jogurtilla... 





17 kommenttia:

Kallion elämää kirjoitti...

Hienoa! Minulla on ihan sama juttu! Kotona kun olin ja tein remonttia ja muuta puuhaa en kerennyt syödä. Töihin menin reilu vuosi sitten ja silloinkaan en kerennyt syömään "välipaloja". Nyt kun kotiin jäin on ollut helpompi napsia jotain kahvin kanssa. Ja jos yrittää laihuttaa käy päinvastoin joten en edes yritä. ;) Nyt vaan otan hyötyliikunnalla ja siinä unohtuu välipalatkin. :D Tuo ihana toi kirja ja vielä ihanempi on alfred j. Kwak:in biisi! Aurinkoista viikkoa!

Viivu kirjoitti...

Aurinkoista viikkoa sinne myös!!!

Peikkotyttö Hanna kirjoitti...

Voi jukra, onnea karenneista kiloista!! :) Mullakin nyt yritys purottaa painoa ja päästä noihin samoihin lukemiin. Ihan hyvin tuntuu onnistuvan, kun kaikki napostelut jääneet pois ja enemmän hyötyliikuntaa. ;))

LeenaJohanna kirjoitti...

Onnea saavutetusta ihannepainosta!!
Kertakaikkiaan hienoa!!
Ihana palkintokirja.
Aurinkoisia päiviä sinulle!

Teija kirjoitti...

Onnea painonpudotuksesta! Kunpa mullekin kävis noin, hih! :) Ja onnea arpajaisvoitosta myös!

Ulla-Kristiina kirjoitti...

Onnittelut painonpudotuksesta! Minä vain unekesin moisesta.
Hieno arvontapalkinto!! Onnea!

Mukavaa vappuviikkoa!!

Ruusa kirjoitti...

Hih, ensimmäisenä tuli postauksestasi mieleen penkkarit :D Laulettiin tuota Alfredin biisiä rekan lavalla ;D

Onnea painoasiaan.. Itse päätin viikonloppuna, että nyt on tapahduttava muutos, miksi olenkin päästänyt tilanteen tähän pisteeseen.. :( Mutta, tästä on suunta VAIN alaspäin! :)

Mukavaa vappuviikkoa kotikonnuille!

Nonnukka kirjoitti...

Hienoa Viivu! Saitpa ihanan arpajaisvoiton, varmasti ihana kirja! Eilen juuri tein tilausta nettikirjakauppaan ja mietin, että tilaisinko tuon kirjan..jätin tilaamatta mutta olisi tainut kuitenkin kannataa jo tuon kirjan kuvan perusteella :) Mukavaa ja aurinkoista viikkoa!

Rouva M kirjoitti...

Great! :)
Just eilen lenkillä ystävän kanssa pohdittiin, että onkohan se just niin, että sitten laihtuu kun asiaa ei edes ajattele. Näin oli käynyt tälle ystävälle ja näköjään sullekin. Eiköhän tässä ole riittävästi näyttöä siitä että näin se on :D

Niina K kirjoitti...

Hieno luku, onnea!! :)

Heli kirjoitti...

Ihan paras konsti laihtua on todellakin se, että lopettaa laihiksen. Ite olen huomannut, että mitä enemmän "laihdutan", sitä enemmän mietin ruokaa koko ajan.. ja etenkin niitä herkkuja. Onnea sulle menetetyistä kiloista!!

Ja oi miten on ihana kuva tuosta kirjasta.. niin suloinen toi tilkkujuttu ton lasiovikaapin ovessa, iik, tahtoo!!!

Krista kirjoitti...

Onnea uudesta painosta! :)
Pitäisi kans pari kiloa ennen kesävaatteita saada pois, ettei tarvitse (lue saa) ostaa kaikkea uusiksi... ;)

Hauskaa Vappua!

Tarleena kirjoitti...

Onnea hukattujen kilojen johdosta! Hieno asia!!!

Itsellä takana jo kohta - 13 kg 15 viikossa.

Hannele kirjoitti...

Mulla on sama vika, kotona kun oon päivät niin napostelen jatkuvasti jotain. Ei tee hyvää hampaille eikä vartalolle ;)

Viivu kirjoitti...

Kiitos kaikille onnitteluista! Tämä toi kyllä lisäpotkua kesäkunnon tavoitteluun :)

Rouva M. : Se on kuule nyt tieteellisesti todistettu! Kaikki vaan laihikset hyllylle niin alkaa tapahtumaan! Ystävälle terkut ;)

Heli: Itse olen huomannut ihan saman ilmiön. Kun tarkkailen syömistä, mietin ruokaa kokoajan... Kaikkea, mitä en nyt sitten saa syödä, ja silloin tulee repsahduksia. Nyt kun en mieti ruokaa, saatan sujuvasti unohtaa koko herkuttelun :)

Ehkä tää on joku blondien juttu :D

Krista: Kieltämättä tuossa vaatekaapin uusimisessakin on puolensa... :)

Tarleena: Sä oot mun idoli! Ihan uskomattoman hieno suoritus!!!

Hannele: No sanoppas muuta! Kahvinjuontia olen yrittänyt vähentää kanssa ettei hampaat menisi ihan hirveiksi :)

Marja kirjoitti...

Voi hitto, kai munkin on sitten vaan yksinkertaisesti lopetettava tämä ikuinen laihduttamiseni! Mutta kun minä taas olen sellainen kaikki tai ei mitään -ihminen. Joko syön kaikkea, tai laihdutan enkä syö mitään. Huoh! Mutta ONNEA siis sulle, tuo on niin ihana tunne - hämärästi muistan fiiliksen edellisen onnistuneen painonpudotukseni jäljiltä... nyt siitä vaan haaveilen. Armas siippani totesi viikonlopun maratonurakkansa jälkeen, että onhan se tosi, että kevyempänä on kevyempi juosta... joten eikun äkkiä tiputtamaan ne viis ylimäärästä kiloa ennen Tukholmaa... kiire tulee.. kilo per viikko :)

Viivu kirjoitti...

Marja: Olet kyllä aika hurja kun maratonille meinaat. Mulla jäis juoksematta...

Mutta tuo paino tekee kyllä olon hankalaksi! Ennen sipsuttelin aina korkokengissä, mutta nyt kun painoa on vieläkin se 10kg liikaa, niin eipä tule korkkareita paljon käytettyä, kun ne tuntuu niin epämukavilta, ja kaikki vain painon takia!