12. helmikuuta 2011

Valo

Tää blogaaminen on käynyt vähän hankalaksi, kun oma läppärini on taas ihan jumissa. Niin pitkälle on menty, että joudun pummaamaan lasten tietokoneen aina illaksi :) 

Oletteko huomanneet, että se kevät oikeasti tulee! Lunta puskee lisää, mutta päivät on valaistuneet ihanasti! Pikkuhiljaa tässä alkaa talven jäljiltä herätä taas eloon. Vaikka valo lisääntyy, on mulla iskenyt tarve ripustella kynttilöitä siinne tänne. Mielummin kirkkaissa tai heleän värisissä lasikipoissa. Pääsevät oikeuksiinsa, vaikka aurinkokin paistaisi täydeltä terältä.  






Lempilausahdukseni on aina ollut "valo on valoa vain pimeyttä vasten", mutta taidan syödä sanani!
Tänä keväänä valo saa olla valoa myös valoa vasten.
Puhdasta, kaunista sellaista!

Oikein valoisaa ja ihanaa päivää huomiselle!
Mulla se menee taas töiden merkeissä, mutta väliäkö hällä, ihanien asioiden parissa jokatapauksessa!

3 kommenttia:

PirjopauliinaL kirjoitti...

Valo on huumannut minutkin, se tuntuu niin hyvälle. Aamulla kun herää sa heti aukaista verhoja ja tervehtiä nousevaa päivää.
Mutta pölyhuiskallekkin se tietää töitä, se suorastaan kaivelee jokaisen pölyhiukkasen esiin :)
Että ei kun siivoamaan, mars. Kaaos odottaa taltuttajaansa :)
Voi hyvin!

Senni kirjoitti...

Päivä on paljon pitempi nyt, aamulla herätessä on virkeä, ulos voi lähteä vielä iltapäivällä ilman otsalamppuja! On se vaan mukavata...

Iloista viikon alkua sinulle! :)

pikkukimalainen satu kirjoitti...

Niin. Kirkkaudesta kirkkauteen tässä vaan käy askeleet. Ajatella, että itekin oon syntynyt Valon päivänä. On se hienoa!

Parasta on, jos mies lähtee hetkeksi ulos, niin voin avata sälekaihtimet täysin auki. Meillä ei ole vielä syntynyt yhteisymmärrystä valon sallitusta määrästä pöytäpinnoilla.