Takana 1000 ajokilometriä ja roima annos vauvahöyryjä. Järjestettiin porukalla vauvakutsut rakkaalle ystävälle Kotkassa, joten kiirettä on piisannut. Valehdeltu on korvat punasina ja synninpäästökin saatiin, joten kylläpä kannatti! Kutsut tulivat kuin tulivatkin sankarille täytenä yllätyksenä vaikka pyöriteltävänä tuntui olevan välillä melkoinen paletti. Monien mutkien kautta saatiin rantamökkiin lopulta seitsemän ystävystä ympäri Suomea ja sellaisella porukalla ei voi kuin onnistua.
*Syötiin, saunottiin, kipsattiin maha sen varalle, että joskus tulisi vielä vauvakuume. Kipsatun mahan voi tiukan paikan tullen täyttää 10 kg:n hiekkasäkillä, kannella sitä viikon ja miettiä uudestaan.
*Maisteltiin pilttisoseita silmät sidottuina ja todettiin, että ennen niihin kyllä varmasti lisättiin sokeria ja mustikan makua ei tunnistanut kukaan.
*Lahjottiin, pidettiin "puheita"ja hoidettiin äidin kynnet synnytyskuntoon.
Sekä äiti että vauva saivat mukaansa monenmoista mukavaa, ja vaipat tulevalle pikkuiselle lahjoitettiin tällaisen vaippakakun muodossa :)
Nyt sitten odotellaan maha kuralla asuntoesittelyä... Jotenkin mulla vaan on semmonen paha aavistus, että siitä tulee vain paha mieli... Mutta ei auta, mentävä on!
