13. heinäkuuta 2010

Vesipula

Terveisiä tropiikista!

Helteen kruunaa se, että täällä on vedenkäyttökielto.

Loistava ajoitus!
Ukkonen vaurioitti eilen vedenjakelun kaukokäyttöjärjestelmää (älkää kysykö mikä se on) ja koko kaupungissa kehoitetaan välttämään veden kulutusta. Aamusuihkut, ei missään tapauksessa!
Ja just kun me meinattiin lähteä ostamaan uima-allas.



Tämä helle on saanut mun pään muutenkin sekaisin, päätin nimittäin hetken mielijohteesta maalata meidän ruokapöudän tuolit,
turkoosiksi!


Kyllä mies taas yllättyy kun tulee reissusta kotia ;)


Toivotaan, että vesilaitoksen pojat saa meille sitä vettä jossain vaiheessa.
Onneksi päästään kavereiden mökille illalla pulahtamaan luonnon veteen. 

Ihanaa tiistaipäivää ja pitkää pinnaa kaikille helteessä paahtujille!




12. heinäkuuta 2010

Kattokruunut

Jiiihaaaa! 
Löysin muutosta meidän kattokruunut!


Näitä olinkin jo kaivannut!


Valaisevat justiinsa sopivasti näin keskikesällä.


Joensuusta ostelin vähän wanhanajan tervaista tunnelmaa saunalle. 


Yksi emalinen pesuvatikin lähti taas matkaan. 
(kiitos Hanna!)


Näitä ei vaan koskaan oo liikaa...

Joko teillä helle hellittää? 
Täällä on lämmin mutta pilviä taivas täys. 
Aurinkoa on jo ikävä!

Nähdään!





11. heinäkuuta 2010

Lukutoukka puutarhassa



Meille kaikille lienee selvää mitä äidit touhuilevat päivisin, mutta mitä tekevätkään äidit  
öisin?


Kuulun niihin ihmisiin, joiden mielestä yö on ehdottomasti ihmisen parasta aikaa. Etenkin Suomen kesän yöttömät yöt pitävät minua hereillä, enkä millään malttaisi mennä nukkumaan. Eilen kun lapsi nukahti ja sisällä oli aivan liian kuuma, virittelin pihalle yön viileyteen ihan oman rauhallisen lukunurkkauksen.





Näiden kesäöiden aikana olen lukenut ihan hullunlailla. Menossa nyt muuton jälkeen neljäs kirja.
Tykkään!


10. heinäkuuta 2010

Sarvekkaita

Mummo vei pojat ja me ollaan taas naisväellä ihan kaksistaan. Remonttihommat seisoo kun lahkeessa roikkuu kymmenen kilon puntti joka haluaa katkeamatonta seuraa. En valita, koska on nämä niin vähän aikaa pieniä! Pari reikää sain porattua. Eipä juuri kannattaisi edes mainita...

Veetin huoneeseen tulee hitaasti mutta varmasti vaaleansinistä tapettia sinne, minne kartta ei yllä. Tämän yksivärisen tapetin ostin poistokorista hintaan 3,90 rulla. Ei siis hinnalla pilattu, ja sopii kuin nakutettu kartan jatkoksi. Vaaleansininen rauhoittaa kivasti huoneen tunnelmaa, kun kartta muuten on aika hallitseva.


Seinälle virittelin huoneen asukkaan toivomuksesta lapista matkamuistona tuodut poronsarvet, tai paremminkin sarven. Poika oli kerännyt sarvia luonnosta ennen juhannusta tehdyllä Norjan reissulla, ja hetken aikaa pähkäilin miten ne kannattaisi seinään kiinnittää. Lopulta uskaltauduin ihan vain kylmän viileästi poraamaan reikiä suoraan sarviluuhun, ja yllätys yllätys, sekä sarvi, että poran terä kestivät sen. Nyt sarvista roikkuu muita tärkeitä muistoja.


Poikien huoneista on kovaa vauhtia tulossa asukkaidensa näköiset, ja se on ollut tarkoituskin. Veetin sarvivillitys tarttui minuunkin sen verran, että porasin yhdet, vaaleimmat sarvista olohuoneeseen sille seinustalle, johon syksyllä hankitaan iso ruokapöytä juhlia varten.




Ruokatilaan tulee valkoinen paksuista lankuista tehty pöytä, jonka päälle haluan ehdottomasti Pentikin Shamaani valaisimen mustalla rungolla ja kristalleilla. Tämä meidän miesväen metsäläisyys taitaa tarttua minuunkin pikkuhiljaa. Pelottavaa...

9. heinäkuuta 2010

Huh hellettä!

 Kesä sweet kesä!

Helle hellii meitä nyt ihan urakalla ja kuumempaa on luvassa... Blogailuaika taitaa meillä kaikilla olla minimissä kun päivät täyttyvät ulkoilulla ja yhdessäololla, ihanaa! Silti näytätte tänne kesäkiireiltänne välillä ehtivän, ja se on huippua se! Muutama uusi lukijakin on hypännyt kelkkaan mukaan, kiitos teille ja tervetuloa!

Tähän kohtaan piti tehdä kesäinen tunnelmakuvapostaus meidän takapihan kypsyneistä metsämansikoista, mutta arvaattehan miten käy, kun neljä keskenkasvuista poikaa kuulee lauseen "mansikat ovat kypsyneet". Olisi pitänyt olla puskassa kamera valmiiksi viritettynä jos sille aterialle meinasi salamansa kanssa ehtiä. Puskassa kävi sellainen iloinen kuhina, ja kuviin olisi tullut lähinnä pyllöttäviä takapuolia, että päätin jättää mansikat toiseen kertaan. Ihan tiedoksi vain, ne ovat siis nyt kypsyneet... Niitä OIKEITA, ISOJA mollukita odotellaan vielä...



Tiedättekö mikä on paras keino kestää helteet? Muistuttaa itseään heikon hetken tullen, että koko kesä olisi voinut olla myös kylmä ja sateinen. Tuo ajatus saa ainakin minun kielenkantani tiukasti aisoihin valituksen tullen ja tyytyväisenä pyyhkäisen enimmät hiet hameen helmaan ja nautin tästä kuumuudesta ja jopa sen aiheuttamasta päänsärystä. Onneksi Burana on keksitty!

Äidin pienimmällä mollukalla on kuvassa päällään liian iso Marimekon mekko, joka ostettiin Joensuusta alennusmyynneistä. Taustalla ISO kolmesydänkynttilä, jossa niinikään tuoksuna Mansikkamaa.  Kun mansikat on syöty, leijailee tuoksu puutarhassa vielä pitkälle yöhön.