24. heinäkuuta 2010

Elämäni ensimmäinen

Siinä se nyt on!
Elämäni ensimmäinen!


Melkein hävettää tunnustaa, että jos multa olis kysytty pari vuotta sitten pidänkö Pioneista, olisin luultavasti vastannut "kyllä, jos se on syötävää". 
 
Te rakkaat blogisiskot olette valistaneet minua koko kesän siitä, kuinka Pioni on se-ainoa-oikea -kukka, ja olen tullut sen ylivoimaisuudesta kaikkien kukkien joukossa postaus postaukselta vakuuttuneemmaksi. 
 
Mistään en kuitenkaan ole omaani löytänyt, kunnes tänään rakas ystäväni 
 
TOI MINULLE SELLAISEN!

On se hieno!

Näyttävä, jalo, hienostunut...

Tätä varmaan tuijottelen tämän illan kuin vasta syntynyttä lasta.
Ihanaa lauantai-iltaa tämän kukkien kukkasen myötä teille jokaiselle <3
...ja kiitos Johanna!



Minusta tulee isona...

 Artesaani!
 Tai niinkuin appiukkoni asian ilmaisee, Partisaani...

Enää vain muutama hassu viikko koulun alkuun... Väistämättä ajatus alkaa pyöriä jo syksyssä, vaikka hellettä luvattiin vielä ens viikoksi ja meidän "etelänloma" on vielä tekemättä.  Minä siis aloitan Tilasisustuksen artesaani -opinnot. Muutamat lukijat kyselivätkin viimeksi mitä opinnot pitävät sisällään, ja ajattelin laittaa listaa pääasiallisista sisällöistä, jos jotakuta kiinnostaa.
  • Sisustamisen perusteet
  • Atk-avusteinen piirtäminen autocad- ja archicad –ohjelmilla
  • Kalusteiden- ja sisustusesineiden suunnittelu ja valmistus
  • Kalusteiden kunnostaminen ja entisöinti
  • Tilojen remontointi
  • Seinä-, lattia ja kattopintojen materiaalien tuntemus, valinta sekä asentaminen kuiva- ja märkätiloissa
  • Yrittäjyys
Oikeasti isona minusta tulee sitten sisustuskaupan täti, joka höpöttelee mukavia asiakkaiden kanssa ja juo kahvia kauniissa pikku putiikissa, sekä tarvittaessa osaa itse suunnitella ja toteuttaa ainakin pienet muutokset  kodeissa ja muuallakin. Ihanaa päästä oppimaan uutta! Hauskinta ehkä kuitenkin on se, että meitä aloittaa kolme Kajaanilaista "blogistia" samalla luokalla! Voi niitä opettaja raukkoja! Jospa minäkin alkaisin pikkuhiljaa viihtymään... Huomaatteko, en olekaan pitkiin aikoihin valittanut asuinkaupungistani :) Elämä täällä alkaa vihdoinkin asettua uomiinsa. Silti on ihanaa saada tänään grillivieraita Joensuusta! NAM!


Kuva Viljamin huoneesta. Söpö virkattu nukke Marimekosta.


Ai niin ja hei, käykäähän koittamassa onneanne tuolla alempana kaikki,
jotka ette ole vielä onkineet!

23. heinäkuuta 2010

Verhokriisi

Keittiön verhot on olleet oikea murheenkryyni.
Mulla vain ei ole varastossa tähän kotiin sopivia. 
Niinpä me on oltu ilman verhoja, kunnes eilen pujottelin 60-luvulta peräisin olevaan tankoon tällaisen.


Mulla tulee tästä mieleen mummola.
Eikä se voi olla huono asia.


Keittiön ikkunasta näkee muuten sopivasti suoraan hiekkalaatikolle. 
Kätevää!


Saa nyt olla noin ainakin jonkin aikaa.
Kunhan saadaan keittiö rempattua, katotaan sitten uudestaan.
 Arvatkaa muuten kuka söi keksit ylimmästä kuvasta?
Tarkkasilmäinen huomaa, ettei niitä enää alimmassa ole... :)

Kivaa ...mitä? Onko se jo viikonloppu? 
JEEEE!


22. heinäkuuta 2010

Onkijaiset

Olen niin innoissani tästä kesästä, että päätin kesän kunniaksi järjestää pienet onkijaiset myös blogiini.
Kaikkihan me on lastenkutsuilla ongittu, mutta blogi-onkijaisiin törmäsin ensimmäistä kertaa Lapinkan blogissa.Ihana ajatus, ja vähän vaihelua perinteiseen arvontaan! Säännöt kuuluvat siis seuraavalla tavalla:

Minä olen päättänyt mielessäni yhden luvun lukujen 1-300 väliltä.
Teidän tehtävänä on arvata numero kommenttiboksiin ja voittaja on henkilö, joka osuu oikeaan numeroon tai pääsee lähimmäksi. Jos voittavia numeroita on useampi, ratkeaa voittaja heidän kesken perinteisellä lappu-arvonnalla.Onkimiseen saavat osallistua kaikki, mutta lukijoiksi kirjautuneet saavat käyttöönsä kaksi numeroa, eli siis tuplaten mahdollisuuksia voittaa!

Tästä tulee hauskaa!

Ja sitten itse vonkale:


Kiva pieni peltirasia kesälomamuistoille, X-kirjain sekä 2m Mailegin puuvillanauhaa!

Osallistumisaikaa on Heinäkuun loppuun asti. 



Onnea kaikille tasapuolisesti ongintoihin!!!



21. heinäkuuta 2010

Ihanuuksia postitse

Osa teistä tietääkin, että haaveilen oman pienen, tunnelmallisen putiikin perustamisesta. Käytännön syistä tuo putiikki tulee ainakin aluksi sijaitsemaan, missäs muualla, kuin täällä nettimaailmassa :) Ihan vielä ei kuitenkaan ole sen aika, vaan valmisteluja tarvitaan vielä ennen kun  unelmani polkaistaan ihan kunnolla käyntiin. Sen voin kuitenkin jo paljastaa, että viimeistään syksyllä toivoni mukaan tapahtuu jotain...

Sitä odotellessa lisäilen välillä jotain pientä tuonne toiseen "blogiini". Olen nimittäin pohdiskellut ja vatvonut tätä blogiasiaa, ja tullut siihen tulokseen, että haluan sitten puodin avattuanikin pitää tämän blogin kutakuinkin entisellään. Tästä ei siis koskaan tule mainosblogia. Ehkä tyhmää, mutta haluaisin niin kovin säilyttää nämä arkiset ympyrät. Tosin putiikista tulee tietty luonnollisesti tärkeä osa arkeani (tuskin maltan odottaa!!!!), mutta kyllä te tajuatte... En halua luopua teistä yhdestäkään :) Enkä niistä mukavista suhteista, joita tämänkin blogin kautta on syntynyt. 

No joo...tällaista pohdintaa tänään... Elämä muuttuu, ja itse sitä ehkä turhaankin pelkää ja vähän jännittää.

Tänään postipoika toi taas koetilausmielessä paketillisen ihanuuksia, joihin olin enemmän kuin tyytyväinen.
<3



niin...ja ainakin näitä tilaan ihan hulluna...


Nimittäin JOULU TULEE, ja ainakin minä olen valmis!

Siitäkin huolimatta,
Ihanaa kesäiltaa kaikille!

Ps. Seuraavaksi ongintaa...
Mitä se on?