28. heinäkuuta 2010

Turkasen tapetti!

Rapujuhlat oli kivat, mutta tuota hattupääkuvaa ei kyllä kertakaikkiaan kestä enää kattella hetkeäkään, joten laitan pari kuvaa vanhimman pojan huoneesta vaihteeksi. Tapetit on nyt saatu seinille.  Vihdoin! (No on siitä jo viikko...) Mustaa tähtitapettia tuli yhdelle kokonaiselle seinälle ja sängyn päätyseinälle, jossa valkoiset vaatekaapit vievät noin puolet seinätilasta. Lopputuloksesta ei siten ainakaan mun mielestä tullut ollenkaan liian synkkä, vaikka itse hempeitä ja vaaleita sävyjä suosinkin. Muut seinät pidettiin valkoisina. 


Seinät on vielä kovin tyhjät. Tuohon sängyn viereen on haaveissa joku kiva yöpöytä (jos päästään pojan kans yhteisymmärrykseen) ja teline kitaralle. Päätyseinälle vois myös laittaa jonkinlaista hyllyä säilytystä varten. Aika näyttää...En ole vielä löytänyt sopivaa, ja odotellaan tilattua koulupöytää, että nähdään mihin suuntaan huoneen värimaailma lähtee kehittymään... Pojalle kun kelpasi vain ja ainoastaan se yksi pöytämalli, jota minä en suin surminkaan olisi valinnut, huokaus! Lähes kateellisena katselen ihania lastenhuoneita joissa näkyy selkeästi, että äiti on saanut vapaat kädet. Se vaalaensininen-beige unelma vain ei uppoa meidän miehiin.


Sitten pieni varoituksen sana samasta tapetista haaveileville... Tämä tapetti ei ole kovin pitkäikäinen.Sen laatu hintaan nähden on ollut aikamoinen pettymys. Sänky on ollu seinän vieressä nyt viikon, ja ei enää puhettakaan, että sitä voisi siirtää. Tapetti on aivan kulunut sängyn kohdalta! Valkoinen väri pilkistelee sieltä täältä... Tosi kurjaa! Vielä näyttää hyvältä kun kulumat on sängyn takana, mutta pelkään pahoin, että tuo naulakon alunen esimerkiksi on alta aikayksikön pilalla. Siihen kun on tarkoitus ripustaa aina mm. koulureppu, joten pientä hankausta ei voi välttää. Sääli! Olisikohan siinä syy, miksi tätä tapettia en enää netistä löytänytkään myynnistä?


Piano muuten on pikkasen heikossa hapessa siksi, että se kaatui muuttoautossa., ja tietysti vasta viimeisessä mutkassa kun rengas osu tiessä olevaan kuoppaan. Taljat antoivat sen verran periksi, että mahtui pyörähtämään taljojen sisällä. Onneksi kuitenkin koneisto säily ehjänä. Päästään pelkillä kansien uusimisilla, huh!

Sulosta keskiviikkoa kaikille, 
ja olipas ihana huomata, 
että tänne on taas tupsahdellu uusiakin lukijoita joukkoon!


27. heinäkuuta 2010

Rapuapurallaa 2.

Edelliseen postaukseen tuli yllättäen "yäk rapu" kommentteja.
Itseasiassa en ole ollenkaan yllättynyt. Näin vähän arvelinkin.
Pääasiahan rapujuhlissa ei ole itse sankari, vaan kaikki oheistoiminta ja 
ihana lämmin keskikesän tunnelma.

Tässä muutamia paloja onnistuneesta rapuillasta perheen parissa ukin ja mummon luona.

Ainakin asu oli kohillaan...


...ja paikka oli kohillaan.


Ravut oli kohillaan...


...asenne oli kohillaan...


...ja ainakin lapsilla oli ruokahalut kohillaan.


Myös nestetankkaus oli kohillaan.


Ravunsyöntitaidotkin oli ainakin suurimmalla osalla melekeen kohillaan...
(Onhan tätä jo pari kesää harjoteltu. Itse keskityin kuvaamiseen...)



Ja niille joille rapu ei kelvannu, tarjottiin toista klassista kesäherkkua.


Uskalisin minäkin sentään edes koskea päivänsankariin. Kuvassa minä ja rapu.


Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Illan päätteeksi sisko tekaisi mulle vielä vauvanpyllyjalat :)
Voisko muuta enää kesäillalta toivoa!!!


Väsynyt mutta onnellinen,

Rapurapurallaa!

Tänään se on taas luvassa,
kesän ehdoton huippuhetki!

Sisko on tyttönsä kanssa lennähtänyt viikoksi Kainuun korpeen ja meillä on rapujuhlat!

Käykääs uudet lukijat katsastamassa TÄÄLLÄ viimekesän tunnelmia.


Tärkeintähän ei ole ravut, vaan kaikki muu oheistoiminta.
Voisihan sitä yhtä pyrstöä vähän maistella...


Palaillaan myöhemmin rapuraportin muodossa.

26. heinäkuuta 2010

Suklaa kookos

Olen ehdottomasti tuoksuihminen.
Hyvä tuoksu kruunaa kauniin tunnelman.
Jo teininä virittelin kaikenlaisia tuoksupusseja huoneeseeni.


Tänään meillä tuoksuu täyteläinen, lämmin suklaa.


Niin uunissa kuin kynttilöissä.
Seassa loraus kermaa, kookosta ja pähkinää.

(Keksien ohje on sovellettu TÄSTÄ Mallan suklaa cookies -reseptistä.
Itse laitoin taikinaan kaksi (kröhöm) levyä suklaata ja mantelirouhetta)


Ihana suklaisen ruskea peili odottelee pääsyä Prinsessan huoneeseen.
Ostin sen joskus ennen Vean syntymää Joensuusta Sarustiikasta,
ja vasta tänään löysin pakkauksista <3

Sopii täydellisesti mun suklaiseen tunnelmaan :)

Makeaa maanantai-iltaa teille ystävät <3


Muistutan vielä kaikkia kalamiehiä onginnasta!!!
Klikkaa

25. heinäkuuta 2010

Turhake?

Vaihteeksi postaus taas niinkin pinnallisesta aiheesta kuin oma naama. Siitä, joka aina on niin lähellä ja aiheuttaa päänvaivaa (kirjaimellisesti...). Olen jo aikasemminkin puhunut täällä ihosta, joka mulla on seka sellainen. Etenkin näillä keleillä se ei tahdo millään pysyä mattana, vaan oikein tirisee rasvaa. Iho on myös epätasaisen värinen, ja niinpä käytänkin meikkiä AINA ja kaikkialla missä liikun. Kesällä sitä kuitenkin toivois voivansa välillä liikkua ilman, että iho saisi vähän edes aurinkoa, jolla on ainakin mun iho-ongelmiin parantava vaikutus.

Jokunen aika sitten eksyin Avonin tuote-esittelyyn ja sorruin tilaamaan tämän:

Jokaisen naisen unelman!
Värittömän meikkivoiteen!

 Voide tuntuu aivan ihanalta kasvoilla, mutta huomaan kaipaavani sittenkin sitä peittävyyttä...
ainakin näillä keleillä.
Innolla odottelen ens viikon helteitä, että pääsen uuden voiteeni ihan kunnolla testaamaan.
Onko kellään muulla kokemuksia?
Idea tuntuu ihan hyvältä. Voide, joka siloittaa ihoa ja tasoittaa väriä, muttei peitä.
Kyllä ihminen on heikko hyvän tavaran edessä!


Näissä kuvissa tuttu turvallinen meikkivoide, värillinen!

Jotain hyötyä muuten siitäkin, että itseään kuvaa. Näistä kuvista huomaan, että vessan peili kaipaa kipeästi pesijää... Huomenna vois olla siivouspäivä.
Mukavaa maanantaita!
Ehkä työnsä aloittavia helpottaa se, että lomalaiset ne vaan siivoaa.