Puutarhassa

Tänään on ollut ihana helle! Päätin jo aamusta, että tänään en aio antaa kurjan kotimme pilata päivääni, vaan heti aamukahvin jälkeen raahasin tuolin "puutarhaamme". Paistaa se päivä risukasaankin, ja lämpimästi paistaakin! Mustaa betoniseinää vasten tunnelma oli jopa kuuma. Hiukan ohikulkijoita kenties kummastutti mystinen auringonpalvoja kirkon parkkipaikalla, mutta minä ainakin sain aimoannoksen D-vitamiinia ja hyvän mielen.

Me nyt vaan satutaan asumaan täällä :)

Kukkaloistoa

Essu lankavahtina.
(Tosi tärkeenä...)

Tee hetkestä elämys

Minulla on tapana iltaisin lasten nukkumaanmenon jälkeen järjestää itselleni hetkiä. Hetki on vain ja ainoastaan minua varten. Pienten lasten äitinä on aina olemassa muita varten, ja hetki on minun oma hetkeni. Olen ottanut tavakseni ottaa ja järjestää sen, koska armosta sitä ei useinkaan anneta.

Tänään minulla piti olla hetki. Olin varannut jääkaappiin tarvikkeet pestoleipään ja valkosuklaalla kuorrutettuihin mansikoihin. Olin varannut kameran valmiiksi, että voin ikuistaa teille ihanan, kauniin hetkeni kun nautin hyvästä ruuasta, rauhasta ja sisustuslehdestä. Mutta hetkestä tulikin tällainen:

Valkosuklaamansikat sain, ja ne maistuivat ihan yhtä hyviltä kuin yksinkin, muttei niistä ollut kuvattaviksi... Hetkiä on niin monenlaisia. Ehkä tämä oli näin kauniimpi. Ehkä kallisarvoisempi kuin se äidin oma ja yksityinen.

Haaste

Malla heitti minua eilen tällaisella haasteella:

1.pehmeintä maailmassa... lapsen poski

2.liian makeaa...lasten Panadoltabletit! Ainoa maku mikä saa minut antamaan ylen!
Ajatuskin puistattaa...

3.mieluisin ääni...linnunlaulu keväällä

4.järkyttävin haju...Pakastimen johto on irronnut seinästä ja viikon kesälomareissun jälkeen palaamme kotiin... Hellettä on ollut koko viikon 30 astetta ja koko kämppä haisee käyneille marjoille ja mädänneelle lihalle.
(=vanha viina ja raato)

Se on myös se kamalin näky, ja kamalin siivottava!

5.himottavan hyvää...Kaikki suolainen

6.tuoksuu hyvälle...vasta keitetty tuore kahvi

7.oudoin hajumieltymykseni...Lapsena rakastin vanhaa nukkeriepuani joka muiden mielestä haisi kissanpissalle, mutta minusta se tuoksui mummolalle!

8.lapsuusajan hajumuisto...Kaverini kodissa oli tietty ominaistuoksu.
Samaan tuoksuun olen törmännyt yhdessä kodissa sen jälkeenkin, mutten
osaa jäljittää mistä se syntyy.

9.kutittaa...hyttysen purema

10.riipii korvia...lasten kiljuminen

11.etova maku...No se lasten Panadol

12.pelottava ääni...Ukkonsen jylinä

13.kylmää vai kuumaa...KUUMAA!!!

14.iljettävää koskea...Kaikki öllöt ötökät

15.tuntuu hyvältä kädessä...pikku vauvan käden puristus



Ja haasteen heitän eteenpäin Peikkokukkulalle Chilen taivaan alle!

Vaihtelu virkistää ja nälkä kasvaa syödessä

Saimme harvinaisen yövieraan. Serkkupojan etelästä. Ensimmäistä kertaa ilman äitiä ja isää reissunpäällä. Yksi hammastapurren selvitetty itku ja sen seasta soperrus "meillä kotona maito on parempaa..." Muuten kaikki on sujunut iloisesti ja äänekkäästi.

Äijien kanssa käytiin leffassa.

Nyt täällä haetaan unta ja höpistään päivän tapahtumista. Äänekäs kailotus on vaihtunut hiljaiseen puheensorinaan siskonpedissä. Minulla on aikaa hetki hengähtää ja niinhän siinä käy, että nälkä kasvaa syödessä. Kun tiskirätit on saatu toistaiseksi maailmalle, aion seuraavaksi venyttää sen kylkiä ja tehdä käsipyyhkeen keittiöön. Tällä kertaa ihan itselleni.

Hain myös langat valmiiksi tähän ihanaan suklaanruskeaan tyynyyn.

Kyllä nyt on hyvä pikkuvieraan unta vartioida.

Järjestys se olla pitää

On aika esitellä perheen koiruudet:

Aura

...ja Auran kuppi.

Essu

...ja Essun kuppi.

Järjestys se olla pitää!