Pieni toivonkipinä

Pikapikapäivitys...

Tällaisen ihanan tunnustuksen olen tällä viikolla saanut VIIDESTÄ eri ilmansuunnasta!!!

Olen aivan sanaton, oikeesti! 

Niin kauniita sanoja on taas lausuttu ja kyllä vaan ne on nuhaisen ihmisen mieltä lämmittäneet ja antaneet voimaa tähän viikkoon. 

Mieli palaa jo viikonlopun viettoon, mutta:

Pakko kuitenkin vielä kertoa, että välittäjä soitti! (asunnon siis...)

EKAA kertaa koko meidän asunnonhakuaikana!!!

Jokohan me nyt oltais niiden "listoilla" ostovuorossa?

Toimistolle oli tullu myyntiin rintsikka, 150 neliötä ja rempattu.

Tarjosivat sitä sitten MEILLE.

Ennen kuin asunto on edes tullut julkiseen myyntiin.

Maanantaina mennään katsomaan...

Voihan se olla, ettei se ole sinnepäinkään, mutta alue on meidän suosikki

ja onpahan taas pikkusen toivoa ilmassa!

Rentouttavaa viikonloppua jokaiselle!

Maanantaina palataan, nyt on kiirusta tiedossa ;)

Koukussa, taas!

Joku varmaan muistaakin, että kesällä jäin koukkuun virkkuukoukkuun ja tein urakalla siivousrättejä sekä itselle että muutaman myöskin myyntiin. Lienenkö virkannut sellaisella innolla, että langat loppuivat syksyyn mennessä kaikista kaupoista ja niin pikkuhiljaa pääsin irti myös virkkuukoukusta. Aina sillointällöin rättejä on kyselty sähköpostitse, ja viimeksi kauppareissullani päätin poiketa lankahyllylle. Siellä ne taas olivat! Bambulangat uusissa ihanissa kevätväreissään!!! ... ja hinnoissaan...

Noh, värit veivät voiton hinnoista ja mukaan tarttui sylillinen lankoja. Nyt olenkin sitten taas viritellyt koukkuni oikeaan vireeseen ja ahkeroinut. Tuloksena ihanan keväsisiä, ja mikä parasta ekologisia ja toimivia bamburättejä. 

Lankana käytän Novitan Bambulankaa, joka sisältää 68% bambua ja 32% puuvillaa. Rätin voi pestä 60 asteessa ja se vain paranee vanhetessaan. Uuden rätin imuteho ei olekkaan vielä ennen pesua parhaimmillaan. Rätti on juuri sopivan "karhea" kuivaneenkin lian hankaamiseen. Se on virkattu ilmavaksi, jotta kuivaminen nopeutuisi. Itse käytän keittiössä kuivauskaapin alapuolella Ikeasta ostettuja S-koukkuja, joihin rätti on helppo ripustaa kuivamaan ilmavasti käyttökertojen välillä. Suosittelen!

Tittididiiiiii!

Arvonta on päättynyt ja voittaja on selvitetty virallisin, vaikkakaan ei kovin juhlallisin menoin. Osanottajia oli tasan 111 joista osa linkityksen kanssa

Tällä kertaa linkittäminen kannatti! 

Voittaja on:

Nanna

Unelmia ja haaveita -blogista

Näin Nanna kertoili itsestään:

Ihana palkinto :)
Täällä kirjoittelee 24-vuotias kahden pikku palleroisen kotiäiti, iltatöinään naisten jumppia ohjailee. Eli tykkää liikunnasta mahottomasti :) Sisustaa ja remontoi kotiaan kun ehtii/jaksaa.
Blogissasi vierailen aina kun uutta luettavaa löytyy :)
niin ja linkityksen taidonkin oon oppinut eli linkitän :)

ONNEA!!! 

Ja kiitos ihan jokaiselle osallistujalle <3

 

Räkäpäivää

Kiitos kaikille onnitteluista!!! En ole jokaiselle jaksanut henkilökohtaisesti kirjoitella, koska täällä vain edelleen sairastetaan! Olen silti käynyt aina kommenttinne lukemassa, ja ne on kyllä piristäneet tämän räkätaudin keskellä. Olo ei meinaa helpottua millään. Joka ilta toivon, että ehkä huomenna on jo helpompi päivä, mutta sitä päivää ei ole vielä tullut. Jospa taas huomenna?

Mulla on ihan käsittämättömän huono tapa kylvää nenäliinoja ympäriinsä. Niistän kerran pari, ja jätän pöydille lojumaan. Kun sitten seuraavan kerran (noin puolen minuutin päästä) tarvitsen paperia, joudun ottamaan uuden, koska se esellinen onkin jo jossain lojumassa. Plussaa tässä tavassa sairastaa on se, että joku räkäliinoista on yleensä aina käden ulottuvilla. Miinuksena tuskastuneet kanssaeläjät... Positiivista on myös, että suht helposti ja pienellä vaivalla saa sairastelun jälkeen siistin oloista, kun keräilee vain suurimmat paperikasat roskikseen. Heti näyttää paremmalta kun silmä on viikon aikana tottunut epämääräisiin paperipinoihin siellä täällä!

Mukavaa viikkoa teille, ja kärsivällisyyttä sairastamiseen mulle!

Leipuri Laiskimus

Olen ollut tässä kämpässä oikea leipuri Laiskimus. Toki haluaisin olla se pullantuoksuinen äiti joka pyöräyttää  niin piirakan kuin tortunkin kädenkäänteessä, mutta tämä keittiö ei todellakaan tue leipomista. Kyllä, uskon todellakin, että se johtuu keittiöstä...ei minusta... (voisikohan keittiötä syyttää muistakin tekemättömistä asioista???) Ainakin muistelen, että olin ennen innokkaampi leipomaan. Myös lasten kommentit tukevat sitä:

"Äiti, miks sä et enää leivo?"

Enää??? Olen siis leiponut? Pakko kai sen on vielä olla jossain syvällä selkäytimessä...

Niinpä päätän, että enhän minä voisi antaa ainoan tyttäreni viimeisten yksivuotissynttäreiden valua ohi edes yrittämättä parastani. Nuhaa, kurkkukipua, väsymystä ja hyvä on, myönnetään, pientä pahaa tuultakin uhmaten päätän järjestää syntymäpäivät tähän pieneen ja ahtaaseen loukkuun. Leivon koko päivän. Aamupäivän aikana vedän uunista ulos

*18 muffinssia

*2 kääretorttua

*50 nakkikääröä ja

*tonnikalapiirakan

Olen niin innoissani, etten edes muista millaisessa ympäristössä työskentelen. Tämän täytyy olla sitä taikinaterapiaa!!!

Sankari odottelee herkkuja kieli pitkällä.

Herkkupeppu ja herkut

 Täytyy kokeilla onko se tuore.

 Yhteistyössä on voimaa!

Kiitos kaikille ihanille vieraille ja lepposaa lepopäivää huomiselle!

(Nuo muffinssit on muuten Mallan blogista bongattu.

Ihanan näkösiä ja hyviä ja helppojakin vielä!)