Kesä on täällä taas!

Tänään sain postinkantajan mukana ihanan yllätyksen! Elsass blogin aronnasta voittamani palkinto löysi tiensä tänne pohjoiseen. Tuollaisessa ihanassa kääreessä se oli...

Ja kun sen paketin avasi, sisältä löytyi tällaiset itse tehdyt ihanuudet!

Kiitokset vielä Elsalle ja aurinkoisia kesäpäiviä loppukesääsi!

Muistuttaisin teitä ihanat myös omassa blogissani olevasta arvonnasta. Aikaa osallistua on vielä huominen päivä. Viikonloppuna sitten arvotaan.

Kesä on täällä vielä sittenkin! Enpä muista milloin aurinko olisi viimeksi paistellut, mutta tänään iltapäivällä se sen teki! Varoitin miestä työpaikalle jo etukäteen, että kun tulet töistä, täällä ollaan valmiita lähtöön. Päämääränä Eino Leino talo Paltaniemellä, eli ihan tässä meidän kupeessa. Ihan tarkkaan en tiennyt mitä odottaa, mutta tarkoitus oli saada kahvia, ulkoilmaa ja hyvä mieli. Kaikki toiveeni täyttyivä!

Päärakennus oli rakennettu Eino Leinon lapsuuskodin kopioksi.

Kuisti oli ihanan kirkkaan sininen, jollaista en kyllä omaan kotiini laittaisi, mutta ihana sitä oli tässä talossa ihastella.

Lasten kammari.

Veetillä meni sormi suuhun historiaa ihmetellessä.
Kuka noista olikaan se Eino Leino?
Ja äiti, oliko se Eino Leino poika vai nainen?

Runoilijan työpöytä.

Pullat olivat ajatustakin isompia!

Ja tuomisiksi kavikuppi niille vieraille, jotka aina pyytävät vain "puoli kuppia, kiitos".

Pihamaalla oli ihania pieniä kahvitteluryhmiä puiden varjoissa.
Tänne täytyy kesävieraat tuoda istuskelemaan kun sitä omaa pihaa ei vielä ole.

Pojat vanhanaikaisessa leikkipuistossa.

Ladossa oli alkamassa runoilta kauniissa ilta-auringossa.

Tuo penkkien peittäminen räsymatoilla oli mielestäni ihana ajatus!
Täytyy pitää mielessä...

Rantaan laskeutuvat portaat.

Miehinen näkökulma:

Sillävälin kun minä sinkoilin kamerani (joka muuten on surullisen surkea!) kanssa paikasta toiseen kiljahdellen "Ihanaa!", Seisoi Asse tyynen rauhallisen lapsi kainalossa katsellen järvelle päin ja selaillen Oulujärven karttakirjaa. Välillä kuului muminaa: Tuon saaren takana on uisteltu... ja tuon...

Että hyvä oli reissu, kun sai tuommoisen kirjankin ihan ilimatteeksi!

Kaiken tämän jälkeen kävimme vielä uimassa ja syömässä ulkona.
Siinä vaihessa kamera ei vain enää pysynyt perässä
ja taisi se Prinsessan kantovuorokin vaihtua.

Kylläpäs tuntui kesältä!