17. joulukuuta 2009

Kyl vaan mua nyt on hemmoteltu!

Pitäisi vissiin avata useammin suunsa valitukseen
ja päästää höyryjä pihalle, kun kerran heti tepsii!

Pari päivää olen ollut ihan hyperhuonolla tuulella!
Kotona kitissyt kilpaa räkäisen vauvantapaisen kanssa.
Tänään tuli lopullinen stoppi ja ihan itkeä tirautin kurjaa oloani,
mikä ei ole ollenkaan tavallista.
Mikä lie hormoonihirviö muuttanut meille asumaan...

Mutta ei niin huonoa päivää ettei jotain hyvääkin.
Pieni se saa ihmisen mielen paremmaksi.
Iltapäivällä kolahtivat ensimmäiset joulukortit laatikkoon.
Jo silloin alkoi hyvä mieli astua sisään ja työntää murhetta ulos.
Sitä seurasi miehen saapuminen työpaikalta aivan mahdoton herkkulaatikko kainalossaan.
Työnantaja oli muistanut tekijää.


Lasten kanssa syöksyimme paketin kimppuun kuin emme olisi ennen ruokaa nähneet!
Väistämättä tuli mieleeni, että jos meidän, jotka voimme milloin vaan kävellä kauppaan ja
ostaa vastaavat tuotteet, riemu on näin suuri, niin kuinka
suuri riemu mahtaa ratketa Kenialaisen orpokodin lasten kesken kun
Kaijaleena vie sinne lahjoituksemme.

Illalla vielä sain kotiini tämän:



Aloittavan konsultin lahjani.
Sekä omalta "työnantajaltani"
ihanan jouluisen kukan.



Nyt ei enää kiukuta.
On ihan kertakaikkisen hemmoteltu olo...

:)Viivu

10 kommenttia:

Arja kirjoitti...

Olipas ihana paketti :-))
Nyt onkin kutsut tälle vuodelle pidetty, ja on ansaitun loman vuoro:-))
Mukavaa joulunodotusta kolleegalle;-))

Viivu kirjoitti...

Kiitti :) Mulla olis vielä maanantaina vimoset tälle vuodelle... Ihan innoissani niitä tietty alkuhuumassa painan menemään :)

Mukavaa joulua sinulle myös!

Wilhelmiina kirjoitti...

Siis ihana paketti -mie olisin kanssa repiny auki jo ensimmäisen herkkurasian enn enkuin kukaan olisi ehtinyt sanoa huoh mikä paketti :)
niin se menee ei kaupasta ostettu ole samantuntuinen kuin lahjaksi saatu!

anrinko kirjoitti...

Upea paketti miehesi pomolta!!!
Kysyin juuri mieheltäni että mitä he saivat...eivät mitään. Siis Raaseporin kaupunki ei anna työntekijöilleen mitään...anteeksi korjaus, mies sanoi, saahan he, lomautuksen alkuvuodesta, opettajatkin siis. =(

Anonyymi kirjoitti...

juu maistuis mullekkin. meillä mies toi "joulupakettinsa" eilen kotiin =työnantajan antaman irtisanomis ilmoituksen. sellaista joulua sitten taas köyhänkartanoon.

malla kirjoitti...

no wau,minkä herkkupläjäyksen miehes on saanu!!!!kyllä tuli joulu kerralla:)sami tapaa saaha firman omia tuotteita eli jotain lihapuolelta on tulossa:)<3

Uuden Kuun Emilia kirjoitti...

Vau, mitä hemmottelua. Eittämättä lahjonta tekee olon hyväksi! :D

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Oi, ihanuutta! Kaikenlaisesta muistamisesta tulee hyvä mieli :) Me kun olemme mieheni kanssa molemmat valtion hommissa, ei työpaikka niin kauheasti muista, mutta juuri tänään oli ihana pian eläkkeelle jäävä työkaveri tuonut pöydälleni ison suklaarasian (ja koska sain tuon suklaan lahjaksi, saan sen pienen suklaalakkopelini mukaan syödä sen vaikka tänään!) sekä suloisen joulukortin.
Toivottavasti hemmoteltu olotila jatkuu viimeisen adventin viikonloppuna :)

Niina K kirjoitti...

Voi mikä herkkujen määrä. Minulla oli myös eilen sellainen päivä kun tuntui että kaikki sapetti, ja sekin ärsytti että kiukutti =( Joskus on sellaista. Ja kaiken muun lisäksi mun autossakin on joku isompi vika. No onneksi muutama tunti yksin kotona tänään ja saa puuhailla kaikkea leppoisaa =) Kiitos Viivu tästä postauksestasi!!

Viivu kirjoitti...

Kiitos viesteistänne... Tällä kertaa tosin oli niitä "ei niin mukavia uutisia" mukana. Mutta niinhän se menee, ei elämä aina ole mukavaa. Mutta siltikin elämisen arvoista!

Voimia köyhänkartanoon! Toivotaan, että työtä löytyy tekevälle!

Wilhelmiina: Näin on! Se tuntuu ihan eriltä. Eikä itse aina tulisi edes ostettua niitä "ei vakkari tuotteita". Kiva sitten joskus maistaa esim tuota kiwihilloa joka kyllä muuten olisi jäänyt kaupan hyllylle.

Anrinko: Köykäset oli minunkin lahjat opettajana koulun puolesta. Tosin oppilailta sitten tuli ihania muistamisia <3
Taitaa noissa yrityksissä olla isommat puketit.

Malla: Onneks me ei sitten saatu sankollista talkkia ;) Mies kun on talkki firmassa (???) töissä :)
Ja lihaa löytyi monenmoista tuonkin puketin pohjalta. Tällä elää ainakin jouluun asti...

Lumiomena: Ehdottomasti suklaan kimppuun!

Niina: Parempaa päivää sinulle! ...ja minulle ;)
Meillä kans auto haettiin eilen huollosta. Mutta kun mies sen hoitaa, ei se juurikaan minun hermoja kiristä. Sata muuta asiaa sitten senkin edestä... Mutta tänään on uusi päivä ja uudet hermot :)