Kuka tunnustaa miettineensä itsenäisyyspäivän alla miten itse sonnustautuisi linnan juhlaan jos se kutsu postilaatikkoon kolahtaisi? Minä tunnustan! Joka itsenäisyyspäivä sitä pohdiskelen, eikä valmista ole vielä tullut... Ei tosin ole tullut sitä kutsuakaan, joten aikaa lienee taas vähintään vuosi hioa täydellistä sisääntuloa.
Rakastan juhlia ja pukeutumista. Liian harvoin meillä Suomenmaassa saa oikein luvan kanssa laittaa parasta päälle ja tällätä. Suomalaisella itsetunnolla varustettuna sitä lähtee juhlaan kuin juhlaan mielummin vaikka vähän alipukeutuneena kuin reilusti ampuen yli. Ettei vain herättäisi liikaa huomiota... Tai huomiota ollenkaan.
Prinsessapäivät alkavat valitettavasti olla luetut kun vanhojen tanssit ja häät on tanssittu. Ainoa toivo onkin sitten odotella sitä kutsua itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Turhaan! Kerran olinkin jo vähällä törmätä Arajärveen, mutten ilmeisesti tarpeeksi kovaa. Kutsua ei nimittäin kuulunut sinäkään vuonna.
Pari vuotta sitten sain tilaisuuden leikkiä prinsessaa kun mieheni väitteli tohtoriksi. Kuvat on otettu kotona kun sovittelin muutamaa pukua...ihan vain huvikseni :)
Harmi vain, olen nuo kuvat sävyttänyt tuollaisiksi ylivalottuneiksi, enkä saanut sitä enää poistettua. Kanssani juhlimaan lähti loppujenlopuksi tämä turkoosi :)
Eniten pidän kapeista puvuista jotka levenevät vasta helmaa kohden. Löysinkin netistä muutaman ihanuuden...
Näistä voisi ehkä aloittaa...
:)Viivu
6. joulukuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Partyliten konferenssiin voit sit seuraavaksi suunnitella juhlapukeutumista :-))
Mukavaa alkavaa viikkoa :-)
Totta, että tulee alipukeuduttua. Minulla oli meidän J:n karonkassa turhan vaatimaton puku, ja heti vuodenvaihteen (väitös oli juuri ennen joulua vuona xx) aleista löysin sitten ihanan iltapuvun, jota käytin muutamissa muissa väitöskaronkoissa. Nyt se ei mahdu enää päälleni.
Tuo sininen / turkoosi pukusi on kaunis!
Muuten - minä pääsin viime viikolla kättelemään kulttuuriministriä ja kerran Pekkarinen jakoi ilmapalloja yhdellä ABC-asemalla, joten eiköhän se linnanjuhlien kutsukin kohdalle satu ;)
Ihania pukuja, itse myös pidän kyseisestä mallista että levenee vasta hyvin alhaalta. Mun hääpukunikin oli sellainen - ihana! :)
Minä kyllä aina mietin sitä mahdollista pukeutumista, mutta sitten tulee paniikki, että tällä kropalla ei kyllä kovin hemaiseviin pukuihin pukeuduttais.. että en pistä pahakseni, vaikken koskaan ikinä joutuis sellasiin juhliin, mihin pitäis tällätä tosi hienosti!! =D Olen muutenkin vähän sellanen juhlakammoinen.. en todellakaan koskaan tiedä mitä laittaisin päälle. Se kyllä vie iloa koko juhliin menosta sitten.. Keväällä on vissiin serkkuni häät, aaargh..
TUNNUSTAN! :)
Joka vuosi mietin asiaa etukäteen ja juhlia katsoessani suunnittelen mitä mistäkin puvusta omaani tahtoisin... Suunnittelen myös hiuksia :D :D
Juuri nut valitsisin yksiolkaimisen, juuri tuollaisen kuvaamasi suht tiukan joka levenee alaspäin. Vyötäröllä saisi olla JOTAIN, Ehkä toispuoleisesti kangasta rypytettynä ja Hanna-Mari Seppälän puvun tyylisesti joku koru. Ja paljaalle olkapäälle ihokoru :)
Juu, yhtään en ole miettinyt en, heh, heh :D :D :D
Tänä vuonna sukulainen oli linnassa, ja vielä sinkku mies. Harmi kun avekiksi päästäkseen täytyy asua samassa taloudessa, eikä kutsukaan oluut avec. Pöh... :)
Kuvat sinusta ovat tosi kauniita! Niinkuin puvutkin...
<3 Henska
Lähetä kommentti