5. helmikuuta 2010

Nää nää nälkäpäivä

Nyt en kyllä yhtään jaksasi puhua (= kirjoittaa) laihduttamisesta kun koko päivän oon kuijjottanu ja mies toi juuri rasiallisen *piip*suukkoja kaupasta! Aiemmassa postauksessa kuitenkin peräänkuulutettiin mun mittoja, ja ajattelin nyt läväyttää ne tähän kaiken kansan nähtäväksi niin onpahan sitten selvillä. Kysymys kuului, kuinka pitkä olen ja tartteeko mun oikeesti laihduttaa.

Ja vastaus kuuluu, että siis pakkohan ei ole. Olen 160 cm pätkä eli en suinkaan pituudella pilattu. Näillä lukemilla kaavalla
painoideksiksi saadaan tällä hetkellä 24.3 eli normaalipainon ylärajoilla ollaan. Olen kuitenkin koko elämäni ollut tosi pieni ja jopa liiankin laiha. Jossain vaiheessa kun pojat olivat pieniä painoin vain 43 kg. Myönnän, että se oli silloin aivan liian vähän! Niihin mittoihin en enää koskaan halua takaisin, mutta muutos noista ajoista on aikamoinen! Paino on noussut lähes 20 kiloa, joista osa on ihan tervettä, mutta voitte vain kuvitella, ettei kroppa ihan tunnu vielä omalta kun vaatekoko on kasvanut useita numeroja. Niinpä toivoisin pääseväni tuonne normaalipainon alarajoille, mutten yhtään siitä alaspäin. Jossain vaiheessa kun en päässyt edes koko taulukolle painoindeksini kanssa :)

Pääsyy laihduttamiselle on, että olishan se kiva taas mahtua omiin vaatteisiinsa!
En silti jaksa repiä siitä hirveää stressiä, vaan yritän lähinnä muuttaa ruokailutottumukset terveellisemmiksi
ja uskon saavani tuloksia aikaan jo pelkästään sillä.
Olen nimittäin varsinainen herkkupeppu!

Nyt ei irtoa enempää...

Taidan mennä ja syödä sen suukkosen...


14 kommenttia:

Nonnukka kirjoitti...

Täällä ilmottautuu myös toinen herkkupeppu :) On vaan niin kiva mussuttaa kaikkea hyvää ;) Mulla itellä on tosi huono itsekuri, aina päätän aloittaa herkkujen vähentämisen ja sitä hetken aikaa jaksaa mutta sitten repsahtaa. Ja nyt kun on lasten kanssa kotona tulee esim. kahvin kanssa mussutettua aina keksiä tms. Muttai eihän siinnä mitään kun vain liikkuisi enemmän mitä syö. Ja kaikista herkuista ei tarvi luopua, myös herkkupäiviä pitää olla :) Tsemppiä! - Jonna

Mari kirjoitti...

Me ollaan sitten aikalailla samassa veneessä. Edellisessä kyselin pituuttasi kun itse painan suunnilleen sen 62kg. Mä olen sua huimat 1,5cm pidempi :D. Ja myöskin herkkupeppu.

Mulla on paino ollut 60kg kieppeillä jo ennen raskautta, silloin kilot oli lihasta (tuolloin takana 10 vuotta jalkapallua), nyt kilot on löllöä. Haaveilen kiinteytymisestä, mutta ei semmoseen ole aikaa.

Nyt ajatuksena olis pudotella paino tän vuoden aikana alle 60 kilon, ja niin että se pysyy siellä! Olis kiva käydä vaatteet päällä vaa'alla ja ihastela lukua 60, eli jonnekin sinne 58kg tienoille pitäis päästä niin olisin tyytyväinen :).

Uuden Kuun Emilia kirjoitti...

Kuviesi perusteella olet pieni ja hoikka. Naisellinen ja kevyesti kynnyksen yli kannettava!
Se on kuule kamalaa olla vajaat 190 senttinen hongankolistaja ja samalla yrittää olla naisellinen. Väkisinkin tuntee itsensä hiukan miehekkääksi! :)
Niin ja ne pusut on muuten ihan sairaan hyviä. meinaa aina tuula se vanha nimi... :)

Arja kirjoitti...

Mukavaa herkutteluhetkeä :-))

lumiomena kirjoitti...

Syö vaan suukkosia! Sinulla on muuten aika samat mitat kuin minullakin - ja olen samoin nyt liki 20 kg painavampi kuin joitakin vuosia sitten (ja tiedän samoin, ettei niin laihana oleminen ollut tervettä). Mulla on menossa aika samanlainen painonpudotusprojekti, mutta hyvä olo on tärkempää ja perjantain saa herkutella!

Mia Chilen Peikkokukkulalta kirjoitti...

Voi ei, olin jo unohtanut ne pusut! Voi kun saisi niitä. Niitä vaan on huono edes pyytää muiden lähettämään minulle, kun olisivat ihan lytyssä, kun tänne asti pääsisivät. Vihreät ja punaiset olivat suosikkejani! Kun tulen joskus Suomeen, ahmin niitä monta laatikollista! Toivottavasti ne ovat sitten tarjouksessa!

Minä keikun tuon painoindeksin ulkopuolella tai joskus voin päästä ihan alarajoille, kun olen pulskassa kunnossa;) Silti painan paljon enemmän kuin 43 kiloa! Huh. Painoin 43 kiloa, kun olin 19-vuotias. Sen jälkeen on onneksi ikää karttunut ja paino noussut:)Pituutta on 162 cm.

Ja minä olen IHAN MAHDOTON herkkupeppu, varsinkin suomalaisten karkkien, juustojen, kerman ja ranskalaisten perunoiden suhteen.

Blogissani on arvonta, tervetuloa osallistumaan.

Anis kirjoitti...

Täytyyhän niitä herkkupäiviäkin olla kun muistaa kohtuuden. Itse olen pudottanut painoa liikkumalla kaksi kertaa viikossa(jumppa ja kuntosali) sekä pienentämällä ruokien annoskokoja ja vaihtamalla täysjyvätuotteisiin.

malla kirjoitti...

joo kyllä herkkuja uppoaa....tai irttiksiä tarkennettuna..äkkiä uppoaa puolen kilon pussi:) ja sitte turvottaa!mä oon vaan 156pitkä mutta tyytyväinen sentteihini:)

Viivu kirjoitti...

Jonna: Niinhän se menee. Ja se alkuun pääseminen on aina vaikeinta! Niinkuin tälläkin viikolla olen saanut huomata...*huokaus*

Mari: Mulla ei noita lihaksia ole koskaan ollutkaan!Ja se kiinteytyminen tekis täälläkin varmaan ihmeitä. Se kun vaan ei tule itsestään van sen eteen pitäsi jaksaa ponnistella...

Emilia: Oletko sä noin pitkä? Wow! Missin mitoissa :) Nuorenpana haaveilin olevani pitkä, mutta nyt olen tyytyväinen jokaiseen cm:iin :D

Arja: Mukavaa oli :)

lumiomena: Loistavaa! Tsemppiä sinne myös!

Mia: Mun lemppari on sininen ja eilen oli tarjolla ruskeeta :) Huomasinkin arvontasi ja osallistun kyllä! Ajattelin vain taktikoida ja miettiä hetken arvaustani ;)

Anis: Tuo liikunta onkin se avainsana... Mutta kun olen niin turkasen laiska lähtemään tuonne kylymään! Jahka kesä tulee, tulee taas liikuttuakin enemmän.

Malla: On ihan kätevää olla taskukokoa ;)

Rilla kirjoitti...

Nää on näitä ikuisuuskysymyksiä. Itse en koskaan ole kovin tukuisassa kunnossa ollut, mutta nykytilaan nähden pahimmillaan juniorin jälkeen n 7 kiloa enemmän. Muutenkin tietty kroppa oli mitä oli ja olo sellainen, että tää vartalo ei oo mun :)

Ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän saa taistella... Itse YRITÄN elää jotenkuten terveellisesti (mitä nyt pieni sokeririippuvaisuus, herkkupeppu minäkin :D) ja urheilen aika paljon.

Kaippa se olis tärkeintä, että itse viihtyy kropassaan.

Kirsi kirjoitti...

Yks herkkupeppu ilmottautuu joukkoon täälläkin.

Muuten aika lailla oon tuon Marin kanssa samoilla linjoilla, paino ennen raskauksia suurinpiirtein sama kuin nyt, erotuksena vaan se et ennen ne oli lihasta, nyt läskiä... haaveena kiinteytä, mut sen eteen pitäis varmaan tehdäkin jotain ;)

Kallion elämää kirjoitti...

Hei!
Täällä ilmoittautuuu myös yksi joka on joskus ei ole ylttänyt indekseihin mukaan mutta lasten myötä sinne olen päässyt. Kipusinkin koko listan läpi samoin tein ja nyt kivutaan alas päin indekseissä. ;) Minulla myös tarkoituksena päästä mukaviin mittoihin, en enää ikinä halua olla niin tikku kun joskus olin. Mukavaa seurata sinun saavuttamisia ja se tsemppaa myös minua, myös muitakin! <3 Haleja ja oikein hyvää viikonloppua.

Viivu kirjoitti...

Olipas ihanan kannustavia tsemppiviestejä taas ilmaantunut tänne! Olette kyllä ihan parhaita <3

Tsempataan vaan kaikki toisiamme! Nyt en tiedä uskallanko tunnustaa, että tulin juuri kiinalaisesta... :D

Saara kirjoitti...

Mää kans ikuinen laihduttaja ja painoindeksi mulla melko lailla sama kuin sulla, eli ylärajoilla mennään... Mukava lukea sun juttuja laihdutuksesat ja yrittää tsempata itteä niiden avulla....:D Ja jep, kannustetaan toinen toisiamme, niin varmasti onnitutaan jokainen omassa urakassa!! :)