7. kesäkuuta 2010

Miehet Marsista, naiset Venuksesta

Kaikkihan me tiedetään, että miehet on Marsista ja naiset Venuksesta. Meidän tapauksessa  tuntuu kuitenkin välillä siltä, että ukkokulta on ihan vain kotosasti metsästä ja minä jostain tapettihyllyn ja kenkäosaston välistä. Te tiedätte sanomattakin, että minä olen aika tulessa tän rempan kanssa. Eilen käytiin (taas vaihteeksi) syvällinen keskustelu "tapeteista". Minä istun koneella, mies makaa lattialla sanomalehden takana. Toinen vaahtoaa tapeteista ja toinen puhuu vain ja ainoastaan (arvatkaas mistä), haulikosta.

Tilanne kestää hetken, kunnes päätän nostaa kissan pöydälle. Tivaan syytä marttyyrin äänellä: miksei kiinnosta, mikset innostu , miks et voi hetkeä keskittyä rempan suunnitteluun jne... kunnes mies ilmoittaa, että hänestä nyt vaan ei ole tarvetta puuttua asiaan, koska hän on aina ollut tyytyväinen suunnittelemaani sisustukseen.

Niin... Tätähän täytyy ihan pohtia... Haluaisinko oikeastaan edes vääntää kättä siitä, millaiset tapetit meille laitetaan olohuoneeseen, vai onko oikeastaan ihan hyvä, ettei puoliskolla ole minkäänlaista tarvetta puuttua asiaan? Miten teillä? Kuka määrää kaapin paikan? Tiedän, että aika iso osa tätä blogia lukevista naisista kuitenkin haluaa sisustaa kotiaan, mutta kenen ehdoilla? Miten teidän miehenne suhtautuvat sisustukseen?

Laitan tähän maistiaisia vielä noista minut "villinneistä" seinäpapereista :)




Aika hempeitä...
Voihan se olla, että mies tulee vielä katumapäälle, mutta kassalla on myöhäistä yskäistä...

Ihanaa, että jaoitte mun kanssa nämäkin kuvat ;)


45 kommenttia:

Mia Chilen Peikkokukkulalta kirjoitti...

No sinähän tiedät, miten meillä nuon asiat menevät...kirjoitin aiheesta "Pilarin paikka" ja "Voi ei!" blogiini. Jälkimmäiselle kuulemma nauroit ;D Ole onnellinen, ettei sinun tarvitse miehen kanssa kinastella sisustuksesta. Onhan se tylsää, kun toinen ei osallistu eikä ole mukana juonessa eikä intoile, mutta se on TURVALLISTA niin! Sitten yhtäkkiä kun sieltä kaikkeen sopeutuvasta miehestä kuuluukiin jyrkkä mielipide esimerkiksi sotataulun hienoudesta ja sen tarpeellisuudesta paraatipaikalle seinälle, niin sitten jo toivoisit, ettei miestä voisi vähempää sisustaminen kiinnostaa! Minun mieheni antaa minun tehdä lähes kaiken, mitä haluan, mutta voi jestas sitten, kun hänellä onkin oma eriävä mielipide johonkin asiaan. Aaargh! Miehellä ei kuitenkaan ole sellaista silmää eikä yhtenäistä linjaa ja ajatuksia, joita taas minun päässäni on sisustuksen suhteen. Ne miehen valitsemat pari asiaa tökkivät pahasti kokonaisuutta vastaan, mutta koska kerran Chilessä asumme, sitä ei näe eikä tajua kukaan muu kuin minä! Enkä ole varma, viitsinkö niitä blogissani esitellä...

Mia Chilen Peikkokukkulalta kirjoitti...

Ai niin, kokonaisuutta vastaan tökkii myös vierashuoneeme, jonka sisustin kälyni makua ajatellen. Hän meillä kuitenkin eniten yökylässä käy...Huoneesta tuli silti ihan kiva, vaikkei yhtään minun tyyliseni...

Mia Chilen Peikkokukkulalta kirjoitti...

Ja vielä...jos miehesi ei innostu näistä sisustusjutuista, voithan aina jakaa ne meidän kanssamme:) Täältä tulee varmasti hehkutuksia ja mielipiteitä. Siksihän minäkin blogia pidän, että saan jakaa suomen kielen teidän muiden kanssa ja ne asiat, joista mieheni ei sukupuolensa eikä kulttuurinsa takia tajua hölkäyksen pöläystä!

Sanna-Riikka kirjoitti...

Tapetit näyttävät herkän romanttisilta, ihania...iso tykkäys nappula:)

Sun mies taas on samanlainen, kun mun mies:) Aina kaikki käy, ei pahemmin puutu kodinsisustusjuttuihin, alkaa kyllä aina innokkaasti tekemään ja täällä kyllä sitä tekemistä piisaa yllin kyllin. Joskus olisi tosiaankin kiva, kun voisi vähän edes jakaa mielipiteitä, mut hyvä näin täälläpäin siis...

Mannukka kirjoitti...

Voi, en mä ainakaan edes haluis alkaa vääntää miehen kanssa mistään tapeteista tai kaapin paikasta. Kauniisti kyllä aina kysyn, että oisko tää tapetti hyvä tai sopiskohan tämä kaappi tähän? Jos mies ei ymmärrä vastata, että kyllä rakas, niin no can do.. omapahan on ongelmansa ;-)

Eli sisustusideat lähtee kyllä lähes kaikki minulta, mies sitten lähinnä toteuttaa. En kylläkään koe, että mies kuitenkaan asuisi itselleen sopimattomassa kämpässä. Lopputulos on lähes poikkeuksetta molempien mieleen. Hyvä niin.

Sari kirjoitti...

Meillä on onneksi aika samanlainen maku miehen kanssa. Koska sillä nimenomaan on niitä mielepiteitä, tapettien ja maalien yms. väreistä. Välillä se on ihan hyväkin, pitää mun suurimmat hörhöilyt kurissa. Nyt saan esimerkiksi tytön huoneen sisustaa ihan oman mielen mukaan NIIN tyttömäiseksi kuin haluan!

Sari kirjoitti...

Meillä on onneksi aika samanlainen maku miehen kanssa. Koska sillä nimenomaan on niitä mielepiteitä, tapettien ja maalien yms. väreistä. Välillä se on ihan hyväkin, pitää mun suurimmat hörhöilyt kurissa. Nyt saan esimerkiksi tytön huoneen sisustaa ihan oman mielen mukaan NIIN tyttömäiseksi kuin haluan!

Tarja kirjoitti...

Hihih :D Kovin tutulta kuulostaa, meillä vain ei puhuta haulikoista, vaan uistimista, virveleistä ja sensemmoisista härveleistä...
Eli meillä olen minä joka sisustaa. Ja aika vapaat kädet minulla onkin siihen puuhaan, nykyään en usein "muista" edes kysyä ukkokullan mielipidettä kaikkiin juttuihin - hyi minua ;)

Ja oivoi, kuinka kauniita tapetteja, varsinkin nuo neljä ensimmäistä *huoh* niiiin ihania ♥

Nanna kirjoitti...

niin tuttua. Mies on sanonut että ihan sama hälle miltä meillä näyttää, tee mitä haluat.. Ja hyvä niin, muuten meille ei varmaan sais yhtään vaaleanpunaista tai ruusuista juttua ;)

Aivan yli-ihania nuo tapetit!!

Tanjus kirjoitti...

Meillä sisustaa enemmän mies. Hän suunnittelee remontin ja päälinjat, kyllä minunkin mielipidettäni tapettikaupassa kysäistään. Meillä onkin aika paljon mustaa, harmaata, kromia, isoja pehmeitä sohvia ja telkkari melkein joka huoneessa. Niin ja baari ja elokuvahuone ;) En osaisi kuvitella miestäni maalaisromanttiseen ympäristöön. Minun silmääni se miellyttää tiettyyn pisteeseen saakka, mutta mielestäni sellainen ei edes sopisi tähän meidän talon henkeen.
Itse olen kasvenut kodissa jossa ei piitattu tuon taivaallista sisustuksesta ja ehkä siksi olen vähän rampa näissä jutuissa. :D Yritän kyllä kovasti opetella.

Liisa kirjoitti...

Meillä sisustan minä, olen saanut ihan vapaat kädet. enkä liioin enää kysykään miehen mielipidettä.

Tosin minun mies on sieltä marsista kotoisin, ei olla koskaan samaa mieltä,joten hän sanoi lopulta että tee mitä tykkäät, ja sillä siisti. ei hän edes huomaa enää mitä olen milloinkin suunnitellut ja tehnyt.

Niina K kirjoitti...

Hempeän romanttisia kuoseja. :) Minä kun sisustelen pääasiassa ihan yksin, niin aika hyvin saa laittaa just sitä mistä tykkää. Tosin kaikki on silloin myös kustannettava ihan yksin.Moni mieleinen vaihtoehto on tämän takia jäänyt myös kauppaan.

Yhden viisaan lauseen muistan vuosien takaa: "Älä sisusta miestä ulos kodistanne." eli hyvä on kuitenkin aina siltä toiseltakin kysyä.

Meillä oli muuten tuon toiseksi viimeisen tapetin tapaista keltapohjaista tapettia talolla tytön huoneessa, kuva huoneesta löytyy jostakin blogini alkupuolelta jos haluat vilkaista miltä sen tyylinen näyttää seinällä.

lumiomena kirjoitti...

Teidän eilinen "keskustelunne" voisi olla osin kuin meiltä - tosin sillä erolla, ettei meillä puhuta haulikosta, vaan iPhoneista, ohjelmoinnista ja muusta nörttijutuista ;-) (niitä metsästysjuttuja kuulen ihan tarpeeksi lapsuudenkodissani - voi äiti-raukkaani)

Mutta ne tapetit... Niin, meillä oli viime kesänä samankaltainen tilanne kuin teillä nyt. Pitkän (mutta ei mitään teihin verrattuna!) etsimisen jälkeen löysimme kodin ja aloimme pintarempata taloa. Minä luin tapettikirjoja ja -nettisivuja ja mies oli toki kiinnostunut, muttei kuitenkaan ottanut tarpeeksi kantaa. Kyllä häntäkin sisustaminen kiinnostaa, mutta aika eri linjoilla mennään. Siksi päädyimme kompromissiin ja otimme Boråsin malleja, joissa on hempeyttä ja vaaleutta, mutta aavistuksen graafisessa muodossa. Ihan ok, muttei täyttä unelmaani.
Tänä kesänä olen liki vuoden työn jälkeen saanut hänetkin näkemään, että vihreät kaapistot keittiössä on nyt vaan _pakko_ saada vaaleiksi ;)

Ihania tapetteja - varmasti melkoinen valinnanvaikeus edessä!

virva kirjoitti...

Ihania,hempeitä nuo tapetit.
Millonkahan pääsis ite valkkaan tapettia,tai maalia seinään.Täällä en enää jaksa moisia lupia anella,
pian vaan kun pois pääsis,tai siis uuden asunnon löytäs.
Meillä mies kans antaa mulle aika vapaat kädet,joskus harvakseltaan sanoo jostain "ihan hirveä",mutta sitäkään hirveää ei kiellä laittamasta :D Suurissa linjoissa meillä on kyllä myös suhteellisen sama maku,ja se tietty vaikuttaa.

Heli kirjoitti...

Kyllä se meilläkin olen minä joka päätän nää asiat. Mies ei voi kuin vierestä katsella.. Johan tuo olohuoneen panelien maalaus oli sille järkytys mutta ei auttanut kuin tottua ajatukseen. Ja luulenpa, että se nyt jo ihan tykkää lopputuloksesta. Sen verran kysyin siellä miehen mielipidettä, että uunin takana oleva harmaa maali on saanut myös häneltä siunauksen. Vaihtoehtoja oli kaksi; tumma vai vaalea. =D

Tällä hetkellä mietin aitan tapettia. Yksi päivä juuri sanoin miehelle, että MEIDÄN pitäisi päättää se tapetti.. johon tuo tokaisi, että päätä vaan ite, ei sen mielipide kuitenkaan mitään paina... hmmm..

Sen verran koitan ajatella miestä talossa, etten sisusta liian hömpäksi. Voisin kuvitella, ettei mies tunne oloaan kovin kotoisaksi suloisessa vaaleanpunaisessa sisustuksessa. No niin tai joo.. onhan meillä talokin vaaleanpunainen ja sen maalin on sentään aikanaan päättänyt MIES...

Jonna kirjoitti...

Meillä ei ole onneksi tarvinnut kauheasti taistella sisustusjutuissa, mies on tajunnut et ei kannata! Aina mie mielipidettä kysyn, mut vastaus on yleensä hyvin ympäripyöreä. Toisaalta luulen, että hänkin on alkanut pitää tyylistä joka meillä vallitsee, mut eihän sitä nyt raavas mies voi tunnustaa :)

Yhdestä asiasta meillä saadaan kyllä riita aikaiseksi..olen heikkona vanhoihin huonekaluihin ja kun kolmiossa tila on rajallinen, osa on varastossa ja sekös miestä ärsyttää..kun mihin hänen metsästys/kalastus/urheiluvälineensä mahtuu?
Hän ei voi käsittää, että minähän varaudun vain aikaan, jolloin meilläkin on isompi koti..kylläpä sitten on mukava kun ei tarvitse nurkissa huhuilla :)
Yksi asia tosin huolettaa, mies haluaa joskus ERÄHUONEEN..apua! "Täytyyhän sen hänen ensimmäisen ukko-metson päästä näytille"..siis herrajumala, täytettyjä eläimiä..yöks! Ehkä jonnekkin autotallin perähuoneeseen sitten joskus..toisaalta enhän voi torpata toisen toiveita, kun olen vuosikaudet saanut sisustaa miten haluan..voi voi!

Olemme ystävämme kanssa puhuneet, että helpompaa on kun ei miestä sisustus niin kauheasti kiinnosta. Vaikka se joskus ärsyttää ja tuntuu et niille on aina "ihan sama"..mutta toisaalta, kiinnostaako meitäkään vieheet ja sorsien ruokintalautan rakentaminen? Mulle on ainakin ihan sama.. :)

Ps. tapetit on ihania, ja varsinkin nuo pilkut ja ruudut on niiin suloisia!

Petuli kirjoitti...

Me sisustellaan miehen kanssa yhdessä. Tai siis miehellä on hyvinkin vahvat mielipiteet isoihin linjoihin: mitä värejä, minkälaisia huonekaluja. Kalusteet, seinämaalit/tapetit ja matot hankitaankin aina yhteisellä päätöksellä. Verhot, tyynyt yms "tilpehöörin" mä saan sitten valita itse rauhassa. Ihan hyvä diili mun mielestä, varsinkin kun meidän maut osuu tosi hyvin yksiin :)

Tuo pilkullinen ja pystyraitainen tapetti on ihania! Niitä en kyllä meille saisi millään... No ehkä juuri ja juuri typsyn huoneeseen, mutta sekään meillä ei (ainakaan vielä) ole yhtään vaaleanpunainen.

Viivu kirjoitti...

Mia: :) Se taulu juttu oli kyllä näin ulkopuolisen silmissä hauskin juttu pitkiin aikoihin, mutta sinua ei taatusti naurattanut! Onneksi aseita ei saa Suomessa säilyttää seinillä! Kun kirjoitin tuota tekstiä, mietin juuri miten mahtavaa on, että voin jakaa näitä ajatuksia teidän kanssa. Kiitos siitä :)

Sanna-Riikka: Meillä tuo tekeminenkin vaatii pienen alkupotkaisun, mutta kun vauhtiin pääsee, niin hyvää jälkeä syntyy!

Mannukka: Kuulostaa aikalailla samalta kuin meillä :)

Sari: Ilmeisesti meilläkin on sitten samanlainen maku... Tosin mieheni aina toteaa, ettei hän kyllä itse olisi valintoja osannut niin hyvin tehdäkkään. Se tuntuu tietysti hyvältä :)

Tarja: En minäkään aina lupia kysele, nyt vain olisi ollut niin kiva yhdessä suunnitella uutta kotia... Mutta tiedänhän minä, että se yhteinen sulonen suunnitteluhetki on lähinnä epärealistinen unelma. Tappeluhan siitä vain tulisi :)

Nanna: Sinun onnesi siis!

Tanjus: Voihan se mennä noinkin päin :)Pääasiahan on, että molemmat tulevat kuulluksi jos sitä kaipaavat ja sopu säilyy :)

Ja mitä sinun opetteluun tulee, ei kaikkien ole pakko olla sisustushörhöjä :) Onhan elämässä paljon muutakin.

Liisa: Hihi...no sehän on sitten hyvä tilanne :)

Niina K. : Kävin kahlaamassa blogiasi läpi ja löysin vaikka mitä ihanuuksia!!!

Lumiomena: Tuo kompromissien teko ei varmasti ole aina helppoa... Itseasiassa olenkin siis ihan kiitollinen...

Virva: Hempeitä ovat juu :) Koko kämpästä ei silti ole tarkoitus tehdä vaahtokarkkia, vaan luultavasti siitä tulee taas sillisalaatti. Minä kun tykkään kyllä romantiikasta sisustuksessa, mutta toisaalta rakastan huolettoman boheemia tyyliä myös kaikkine variaatioineen... Kassotaan kuin käy...

Heli: :) Sulla on hyvin koulutettu mies :)

Jonna: Voihan erähuone! Meillä ei onneksi ole varaa ostaa niin isoa taloa... huoneet menevät lapsille, ja sillä sipuli! Muuten varmaan meillekkin luikertelisi erähuone asekaappeineen. Mutta tottahan se on, että täytyy toisenkin antaa elää. Enhän minä itsekkään hyväksyisi sitä, että minun elämäni kahlehdittaisiin. Kyllähän mieheni kestää minun kangaspinojani ja aina pöydälle jäänyttä ompelukonetta. Se vain aina niin helposti unohtuu...

Helmikumpu kirjoitti...

Aivan ihania tapetteja olet löytänyt. Tuosta sisustamisesta... Noo meillä rakennetaan omakotitaloa ja ainut asia mikä siinä tuottaa meillä tiukempi sävyistä keskustelunaihetta on pintamateriaali ja sisutusvalinnat... mies kun tykkää modernista ja kiiltävästä, minä taas vanhasta ja romanttisesta... saa nähdä miten saadaan nämä kaksi makua sitten sopuisasti yhdistettyä molempia tyydyttävällä tavalla.

Ilona kirjoitti...

Tutulta kuulostaa:) Miehellä kyllä löytyy sisustusmakua, mutta häntä ei voisi moinen touhu kuitenkaan vähempää kiinnostaa, joten hän on täysin tyytyväinen, että minä hoidan sen puolen;)

Ruusa kirjoitti...

Meillä istutaan tietokoneen takana ja ihmetellään autoja, moottoripyöriä yms...
Mies sisustaa meillä niin, että sanoo "haluan takorautaisen koukun". Sen viereen voisi tulla vaikka mitä muuta-eli kokonaisuus ei hälle hahmotu!
Joudun siis miettimään miten miellyttäisin omaa ja miehen silmää :) Mutta usein minun päätös on lopullinen päätös ;D
Mahtavia suunnitelmia ja ihanaa muuttoa! Tuossa on ihana tuo yksi kukallinen tapetti..aijai! :D

Pieni Lintu kirjoitti...

Meillä miehellä on tarkka maku tapettien suhteen (jos joskus on mahis päättää), huonekalujen suhtee mutta muuten sitte kaikki muu on "aivan sama". ;)

Suvimarja kirjoitti...

Meillä mies ei enää juurikaan puutu sisustukseen, sanoo että älä multa kysy kun ei se kumminkaan kelpaa.
Haluaa kuitenkin jossain määrin olla osallisena,eikä halua liian hempeää.
Keittiön tapetista oli ensin sitä mieltä että se on kauhea, mutta sitten kun se oli seinässä niin mieli muuttui :) Hyvä että pidin pääni.
En halua luopua unelmistani, koska tiedän että ne ei ihan oikeasti ole miehelle niin tärkeitä juttuja kun mulle!
Kellariin meillä mies saa tehä mitä haluaa, ja saunan suhteen annoin vapaat kädet ja hieno tulikin.
Mutta jos multa kysytään niin parempi on jos miestä ei kiinnosta sisustus!
(muistona miehen sisustusmausta on varastossa kalakuvioiset verhot, niistä on aina hyvä muistuttaa, jos liikaa sekaantuu)

Ja on muuten kivoja tapetteja!

Ainosofia kirjoitti...

Tämä on mielenkiintoista =D

Meillä olen saanut aikalailla sanella sen kaapin paikan. Ja tyylin.
Mutta on pieniä juttuja joita mies sitten toteuttelee kotona - jotka eivät välttämättä ole mieleeni, mutta onhan tämä hänenkin kotinsa.

Kerronpas sen kun meille tuli se lehtikuvaus niin näin siinä kävi, että suurin osa miehen jutuista laitettiin kaappeihin. Kuitenkin.
Mutta näin normaalisti saa Ferrari-juttuja ja urheilujuttuja olla esillä.

Yhdessä teemme isommat hankinnat kuitenkin.
Tuossa joku totesikin hyvin, että älä sisusta miestäsi ulos kodista - hyvin sanottu.
Molempien pitää tykätä ja viihtyä kotona.

Mutta on tietysti eriasia jos mies voimakkaasti tahtoo sisustaa - ja maku olisi ihan erilainen. Luulenpa, että sitten tulis yhteenottoja.

Niinkuin monesti tulee todettua asunnossa, jossa asuu mies yksin - että "täältä puuttuu se naisen käden jälki" - näin se vaan menee...

Pitääpä ottaa kotona tämä aihe vaihteeksi puheeksi ;)

Uuden Kuun Emilia kirjoitti...

Hahaa! Niin tuttua! Joskus kun oikein olen valittanut, että miksi et innostu, tarttuu mies seuraavalla kerralla toimeen ja alkaa yli-innokkaasti pohtimaan olisko joku muu parempi vaihtoehto.
Siinä vaiheessa yleensä käsken perääntymään (tosi huono maku), ja mies sanoo, että älä sitten valita.

Oikeassahan se on :D

Eevi kirjoitti...

Kyllä meillä päätäntävalta sisustuksen suhteen (ja ehkä vähän muutenkin ;)) on mulla. Mies on sanonut monet kerrat, että tykkää meidän kodista sellaisena joksi olen sen laittanut, mutta kyllä mä usein silti kysäsen miehenkin mielipidettä (jos esim. arvon parin vaihtoehdon välillä), joskus hän sen kertoo, joskus ei, yleensä vastaus on: "molemmat on hyviä" tai "kyllä sä tiiät miten on hyvä" :)
Mies osallistuu silloin, jos lähdetään hakemaan jotain isompaa juttua tai kun mä oon keksiny haluta jonkun hyllyn seinälle tai maalata jonkin lipaston tms. mies siis on apuna ja kaverina toteuttamassa mun suunnitelmia. Mutta kyllä me joskus saatetaan yhdessäkin istua, juoda kahvia ja suunnitella jotain vaatesäilytyssysteemiä, huoneen järjestystä tms. Piirretään luonnoksia, mitataan ja mallataan, selataan netistä malleja ja mietitään materiaaleja ja värejä sekä toteutusta.
Eli meillä suunnitellaan ja mietitään välillä yhdessä, välillä mä itekseni. Toteutus tehdään sitten usein yhdessä, toinen tekee yhden vaiheen ja toinen jatkaa siitä, mies tekee yleensä isommat hommat ja mä sitten sipistelen. Hyvin toimii näin :)

Sanna kirjoitti...

Oi miten kauniita tapetteja... Itselläkin pohdinnassa eri tapetit, värit ja sisustusmateriaalit...Eivät tule kotiin, vaan myymälään!

IHANAA TÄMÄ SUUNNITTELU, EIKÖ VAIN =)

Ps. parhaiten tapeteista nappasi tuo ruudullinen, jota itsekkin olen ajatellut värissä beige.

-Sanna-

Mari kirjoitti...

Mä oon ihan sitä mieltä, että sun pitää vaan riemuita siitä, et saat ite päättää. Mun mielestä se on ihan paras juttu, et aina saan ite kaikesta määrätä, koska meillä ei ole miestä talossa :D.

Lissu kirjoitti...

Meillä mies on kiinnostunut sisustamisesta, toisaalta kiva juttu käydä hänen kanssaan antiikkiliikkeissä, mutta toisinaan taas hän on liian kriittinen. Esimerkiksi juuri mitään ei osteta kotiin spontaanisti vaan kaikkea pitää harkita pitkään (joskus niin pitkään, ettei tuotetta enää ole, kun vihdoin ostopäätös tulee)
Ihanat tapetit, mitä mallistoa ne ovat?

sanna kirjoitti...

Kuulostaa hauskalta tilanteelta.
me tässä yksi päivä väänenttin kättä ostetaanko sisustus lipasto, joka oikesti tarvitaan, vaiko kameraan uusi putki. Kun toisen mielestä toinen on välttämätön ja toisen mielestä toiene. Molempia ei voida ostaa.

Itse saan pitkälti päättä sisutuksestamme, mutat harmikseni mies nanoo osaan ei. Esimerkiksi kukka kuvioihin ja liian romattisiin aisoihin. Höh. Saisi olla tässä asiassa mielipiteetön ;)

Ihnaia tapettej aolet kuvannut, mutta omaan makuun ehkä jo liian hempeitä.

Anonyymi kirjoitti...

Sulla on kyllä hyvä maku noiden tapettejen suhteen! Ja tätä blogia on niin kiva käydä kurkkimassa välillä... Paljastatko, mistä mallistosta nuo tapetit löytyy?

-hildani-

Marie Elisabeth's rum kirjoitti...

:D nauroin kun luin tekstisi ja vieläpä kommentoin miehelleni joka on kuuden metrin päässä toisella koneella. Totesin että on niitä muitakin kuin vaan me ...tuli taas todistetuksi :)Parisuhdetyötä tehdessä olen huomannu että on aihe tai ongelma mikä tahansa kun esittää kysymyksen onko muita niin kymmenet innokkaat kädet nousevat. Eli arjen showssa emme ole ainoat :)
Upeita tapetteja olet löytänyt !

Sari. kirjoitti...

Oi, olen niin kateellinen kaikille naisille, jotka saavat itse päättää kodin sisustuksesta. Meillä mies on innokas valitsemaan verhoja ja muita tekstiilejä. Minä vaan kiihdyspäissäni usein ajattelen, että se pieni ero meissä on, että toisella meistä on hyvä maku ja toisella ei ;)

On siis välillä aika mielenkiintoista onnistua sisustusratkaisuissa siten, että koti on kummankin näköinen ja tuntuu kodilta. Mies tykkää yksinkertaisesta - luultavasti jos hän saisi sisustaa, olohuoneessa olisi musta simppeli sohva ja musta tv-taso jonka päällä seinässä kiinni musta telkku. Mutta kun hän ei ole ainoa joka täällä asuu, niin meillä on valkoinen simppeli sohva, valkoinen simppeli tv-taso, hopeanharmaa telkku ja paaaaaaljon muutakin täällä olkkarissa. Arkkupöytää, lipastoa ja kukkakuoseja.

Ja kai tämä sekameteli sopii meille. Minusta meillä on meidännäköinen koti, kiva näin.

Ihanat tapetit :)

CosyCottage kirjoitti...

Heips Viivu! Kyllähän tuo kuulostaa niin tutulta, että ihan naurattaa : )! Ihanaa, etten ole yksin tässä maailmassa, heh! Kyllä menee aina kuuroille korville, kun meikäläinenkin vaahtoaa sisustusajatuksiaan ilmoille. Ja ei meilläkään mies juuri halua puuttua sisustusostoksiin, on tainnut olla täälläkin ihan tyytyväinen puolisko minun sisustamisiin ; )! Jatketaan vaan samaan malliin, niin hyvä tulee! Kivaa kesää ja tulehan käymään minunkin blogissani! Sinun blogiasi olen seurannut nyt muutaman kuukauden ajan ja kiva on!

Maaka kirjoitti...

Voi vitsi noita sun tapeetteja :D Arvaa miksi, siinä on just samoja kuoseja ja värejä kuin mitämä tänään valitsin ja äsken pyörittelin ja suunnitelin ihan onnes eri huoneisiin! Nimittäin nukkekotiin :D
Oikea kotihan meillä on .. mitä? selkeämpi? :) No meillä menee maut miehen kanssa aika lailla yksiin... Tämän tuvan kohdalla ja edellisen mä etin vaihtoehdot ja sitten niistä yhdessä valittiin :D Mä oon huono päättämää ja Tarvitsen siihen siis ukkokultaani :)

Tanja kirjoitti...

No siis minä onneton luulin et saisin päättää kaikesta ihan ite, koska mies on aika suorin sanoin niin antanu ymmärtää. Mut yks päivä kun puhuin ääneen kivasta suurikuvioisesta tapetista, hän ilmottiki ettei halua mitään kuvioita! :O Vääntöä tiedossa siis...

Ihanan hempeitä tapetteja! Tytön huoneeseen on pakko saada jotain tollasta. :)

Viivu kirjoitti...

Petuli: Itseasiassa kun tarkemmin ajattelin, niin kyllä meilläkin huonekalut on sellaisia, joita yhdessä kierrellään ja katsellaan... Tosin minun sana se taitaa sitten kuitenkin lopulta ratkaista...

Helmikumpu: No siinä onkin haastetta kerrakseen! Mutten epäile hetkeäkään ettekö voisi onnistua :)

Ilona: Iloitaan me siis siitä :)

Ruusa: Voi ei!!! Meillä kans noi autot on ollu välillä "tapetilla"... Ja itseasiassa mies pienen keskustelun jälkeen totesikin vetäytyvänsä sisustussuunnitelmista, koska ei osaa hahmottaa kokonaisuuksia etukäteen... Mites se meni se putkiaivojuttu??? :)

Pieni Lintu: Meitä on moneksi :)

Suvimarja: :) Miehesi on tajunnut jotain tosi olennaista :D Ja ne kalaverhot...hih... Meillä varmaan keskimmäinen pojista haluu justiinsa semmoset! (Mies ottas ehdottomasti vaan tylsän pimennysverhon tyyliin -ihan-sama-mitä-väriä-)

Ainosofia: Hehe, hauska tapa piilotella miehen jutut :) Mutta totta on, että kotonaan pitää olla miehelläkin oikeus ELÄÄ.

UK Emilia: Vaikeneminen on kultaa ;)

Eevi: Toteutus meilläkin tehdään usein yhdessä, ja siitä nautin!

Sanna: Kävinkin pyörähtämässä puodissasi :) Onnea ja menestystä valitsemallasi tiellä!!!

Mari: No se onkin sulla sitten helppo valinta :D

Lissu: Kuulostaa niin tutulta! Meillä kun minä valitsen ja suunnittelen, mutta rahat on yhteisessä kirstussa joten miehen lupaa kuitenkin aina tarvitaan...grrrr...

Sanna: En minäkään noilla kaikilla hempeyksillä kotiani aio vuorata :) Laitoin vain malliksi ihanasta mallistosta. Loppujen lopuksi en ole vieläkään varma mitä me noista otetaan...

Viivu kirjoitti...

Hildani: Kiva kun olet löytänyt tänne! Tapettimalliston nimi on Belle Rose. Sillä ainakin netistä löytyy. K-raudasta kyseinen kansio löytyi jollain toisella nimellä (saman tyyppinen nimi kuitenkin). Täsmälleen samat vinkkikuvat ja kaikki, joten sama tapetti kyseessä.

Marie Elisabeth's rum: Näin on! Siksi kannattaakin aina välillä avata suunsa :)Tervetuloa muuten lukijaksikin :)

Sari: No mutta sehän on pääasia, että molemmat viihtyvät! En itsekkään halua kotia, joka vain "näyttää hyvältä". Ei, ei, ei. Itseasiassa epätäydellisyydessä piilee usein se aidoin kauneus.

CocyCottage: Heip! Kiva kun jätit kommenttia!!! Meitä on sit näköjään useampi, jee! Ihan huippua, että sinäkin olet löytänyt tänne!

Maaka: Haha! Tuleekohan meille nukkekoti?

Tanja: Tsemppiä vääntöön ;)

malla kirjoitti...

meillä sisustelut menöö onneksi yksiin...ei tarvi vääntöä.samille käy hempeä,romanttinen linja maustettuna rouhealla hirrellä ym...vähän jämäkämmällä jutulla ja se taas sopii mulle:)ainoastaan valakonen väri on se minkä puolesta mun piti "puhua":))

aivan sulosia tapettia!!!!aaaahhh....pitäsköhän laittaa johonki vielä tapettia?!:)

Hanna kirjoitti...

Meillä mies osallistuu kaikkeen sisustamiseen. Huonekalut ostetaan yhessä..tapetit ym. valitaan yhessä. Remonttia haluaisin tehä enemmän mutta siihen on hällä aina joku este/ongelma. Meillä ois pienen pintaremontin paikka monessa huoneessa mutta, kun..
Joskus siis tuntuu että parempi olis kun se ei välittäs mistään, tekis vaan mukisematta. Täysin vaalea sisustus sai ehdottoman kiellon, siksi meillä on muitakin värejä huoneissa, miehen takia. =)

Kirsikka kirjoitti...

Olipa hauska lukea näitä vastuaksia täällä. Samansuuntaisia tuntuu olevan. Niin se menee meilläkin, minä siitä sisustuksesta suurimmaksi osaksi vastaan. Jossain isommissa hankinnoissa kyllä tulee vähän mielipidettäkin, ihan kaikki ei mene läpi :) Näitä vanhoja kalusteita ja tavaroita mies jaksaa sitten aina päivitellä. Jos saisi päättää, niin sisustus olisi varmaan liian kolkko minun makuuni. Mutta miehellä ei kyllä oikeasti ole makua, joten parempi ettei liikaa kysele...

Anonyymi kirjoitti...

Meillä molemmat sisustaa, eivätkä maut mee aina yksiin. Eli vääntöä voi olla pienestäkin. Välillä huokailen asiaa, mutta oikeasti olen tilanteeseen tyytyväinen. Olisi tylsää, jos puolisolle olisi ihan sama tai päätä sinä, kun kuitenkin kysees yhteinen koti. Omia idiksiä saan peilattua ja usein jalostettua, kun toisellakin on asiasta näkemys. Onnekas olen sikäli, että tällä näkemyksekkäällä puoliskolla on visuulinen silmä, kokonaisuuksien ja tilan hahmottamiskyky, luovuutta ja hyviä oivalluksia.

Ansku kirjoitti...

Meillä on todella hauskasti sama maku miehen kanssa niin tapettien väreissä kuin nojatuolienkin malleissa.
Tosin, jos miä oon päättäny että jotain en missään nimessä tahdo, niin sitähän meille ei tule. Mutta jos mies taas on päättänyt niin, on sen pää aina pyörrettävissä ;D

Anonyymi kirjoitti...

Moi!
ha ha...meillä kyl emäntä päättää mihin kappi laitetaan.Isäntä tykkää et hyvä tulee joka kerta, onkohan edes koskaan laittanut protestia?! Meillä ei haulikoista puhuta vaan aina aina aina lentokoneista , sotakoneista, lentotekniikasta j.n.e meillä nääs on ukko lentokoneteknikko ja tyttären suurin unelma tulla ilmavoimiin lentäjäksi. Sellasta meillä. Kiva blogi muuten, mulla ei ole omaa mut uteliaasti kyl kaikkien blogeja ihailen ja ainakin kerran viikos käyn utelemassa mitä teille kaikille kuuluu ja mitä uutta teillä tapahtuu :o)
Kivaa kesän jatkoa toivoo Sari ruotsista

siirisofia kirjoitti...

Heissan!
Hauskoja kommentteja täällä :)
Meillä minä sisustan 99% ja mies ehkä sen yhden. Kiistaa syntyy vaan siitä, että hänen mielestään kuntoiluvälineiden pitäisi olla aina keskellä olohuoneen lattiaa, vaikka muuallakin tilaa on. Nytkin siellä on steppilauta ja painotankoja :( Minä niitä sitten pikkuhiljaa heivaan muualle, kunnes ne taas ilmestyvät samaan paikkaan. Muuten voin kyllä sisustaa ihan oman maun mukaan, miestä ei kauheasti kiinnosta. Ehkä hän sitten älähtäisi jos laittaisin hurjia retrovärejä tai jotain oikein räväkkää.