Kevät saa ihmiset kaivautumaan ulos kuorestaan...niin myös täällä blogistaniassa. Yhdessä jos toisessakin blogissa on viimeaikoina juhlittu yksivuotissynttäreitä. Kevät lienee siis vilkkainta aikaa myös blogin aloituksen saralla. Keväällä mieli palaa aloittamaan puhtaalta pöydältä. Aloin sitten toisten synttäreiden innoittaana tarkastelemaan omia alkuajan postauksia ja huomasin, että hyvänen aika! Täälläkin mennään jo hyvää vauhtia toisella vuodella! Minullahan meinasi mennä tämä ensimmäinen suuri merkkipaalu ihan kerrassaan ohi! Mitään synttäriarvontaa en siis vielä tähän hätään ehtinyt järjestää, mutta sellainen on kyllä tulossa!
Kaikki alkois siis suunnilleen tasan vuosi sitten 15. helmikuuta. Jäin äitiyslomalle erityisluokanopettajan töistä ja asuin pientä omakotitaloa Joensuussa kahden reippaan pojanviikarin kanssa. Olin viikot kotona yksin, koska mies kulki jo Kajaanissa töissä. Illat olivat pitkiä, pimeitä ja yksinäisiä. Koska olin kotona jumissa niin lasten kuin mahani puolesta, kaivoin vaatehuoneen perältä ompelukoneeni ja päätin viritellä tulille vanhaa ompelutaitoani. KERRANKIN siihen oli aikaa, koska en juuri muuhun pystynyt kuin istumaan. Untakaan en saanut, joten istuin yöt pitkät keittiössä ommellen. Olin loppuraskaudesta tosi kipeä!
Silloin keksin myös blogaamisen. En oikeastaan muista mistä ja miksi. Jostain syystä vain aloin kerätä nettiin omaksi ilokseni kuvia tekemistäni askarteluista. En todellakaan kuvitellut saavani lukijoita! Enkä saanutkaan :) Piiiitkään aikaan! Eihän blogissani oikeastaan ollutkaan mitään lukemista, kuvia vain. Itseasiassa en lukijoita osannut aluksi edes kaivata. Ei minulla ollut aavistustakaan millainen yhteisö täällä blogimaailmassa oikein pyörii. Siskoni kävi joskus sivujani lukemassa (hän muuten ei koskaan kommentoi, eli ette voi häntä täältä bongata) ja kannusti jatkamaan. Se riitti minulle. Hän oli sitä mieltä, että tämä oli juuri sitä, mitä minun oli aina pitänytkin tehdä.
Ensimmäinen lukijani olikin sitten Malla Honkasalosta. Voi sitä riemun päivää ja määrää :)S en jälkeen teitä lukijoita on tullut ihan uskomaton määrä! En oikeasti voi uskoa, miten paljon ihania ihmisiä ja hauskoja juttuja tähän vuoteen on mahtunut!!! Kiitos niistä teille! Enää ei ole ihan sama onko lukijoita vai ei... Kaipailen teitä ihan oikeasti! On niin parasta lukea teidän kuulumisianne!
Edellisenä päivänä ennen kun aloitin blogin ja käsitöiden värkkäämisen, sain ystävältäni ystävänpäivälahjaksi nuo turkoosit sakset tuossa yläkuvassa. Hän oli nähnyt haluni luoda jotain uutta, omin käsin. Kortissa oli teksti: Tulevaisuus alkaa tänään.
Silloin se tosiaan kohdallani alkoi. Katselin noita saksia ja pohdin elämääni. Leikkaisinko katki vanhat siteet ja lähtisin rohkeasti kokeilemaan jotain ihan muuta. Käsityö, blogin perustaminen ja äitiysloma olivat lähtölaukaus sille, että lähdin pois Joensuusta ja päätin, etten ehkä enää koskaan palaa opettajan töihin, vaan alan rohkeasti kurotella kohti omia haaveitani ja unelmiani. Aika näyttää, mitkä niistä toteutuvat ja missä muodossa...
Sydämellinen kiitos ihan jokaiselle täällä vierailleelle tästä vuodesta! Jatketaan yhdessä kohti unelmien toteutumista toinen toistamme tukien ja kannustaen! Pysykäähän kuulolla, arvontalaulu kajahtaa pikapuoliin ;)
