Aamulla kerran

Kömpii äiti yliväsynyt tukka pystyssä sängystä kera ylivirkun pienimmäisen keittiöön, jossa wannabe teini istuu pipo päässä ruokapöydässä ja heittää:

-Äiti, voisitsä keittää vähän tota pressaa?

-Mitä???

Hyvä etten heittäny Halosta pataan saman tien!

-No tota kahvia!

...Ai niin...niin tietysti...

En voinut.

Terkuin unenpöpperöinen Viivu :)

Tyhjäkäyntiä

Kotiäidin päivissä pienessä kaupungissa ei ole liikaa vilskettä, ja niinpä sitä aina innolla odottaa edes jotakin tapahtuvaksi. Jos illalla on meno, sitä valmistautuu koko päivän siihen valtavaan tapahtumaan! Tänään piti alkaa yrittäjäkoulutus, johon olin innolla valmistautunut. Oikein ajatuksen kanssa kävin suihkussa, meikkasin, kampasin, sulattelin kohmeisen auton ja lähdin matkaan. Ihanaa!  Pääsisin tekemään liiketoimintasuunnitelmaa ja tekemään kustannuslaskelmia! Oikeesti, pääsisin...matikka on aina ollut mulle mieleen :).

Mutta kuinkas kävikään... Ovet ei auenneet mulle! Siellä istuin autossa vanhan palolaitoksen tornin kupeessa ja yritin pitää auton lämpimänä tyhjäkäynnillä. Kukaan ei tullut! Ei edes kouluttaja! Ja siinä paperissa ihan satavarmasti lukee torstai 14.1.2010! Mieskin sen tarkisti (ihan niinku muka olis tarvinnu!) heti kun palasin kotiin.

Tyhjäkäyntiä, sanon minä!

Tulin siis kotiin selailemaan maahantuontiliikkeiden kesäkuvastoja.

Ihanuuksia, sanon minä!

Että ehkä tämä ilta ei nyt sit ihan tyhjäkäynniksi mennytkään <3

Mutta miten ikinä noista kaikista ihanuuksista osaa valita?

Kuvassa lankapurkki Joensuusta, Valkoisesta tilasta,

emalimuki ja veitset kirpparilta.

:)Viivu

Ihan tavallista arkea

Että voikin tällaisena ihan tavallisena talvisena tiistaina
(KESKIVIIKKOhan se onki!!! Kiittos Piipe!)
maistua ihan tavallinen perusruoka ihan epätavallisen hyvältä!

Pikkuinen pakkanen ja sisään pyrkimässä nälkäisiä miehenalkuja.

Taustalla talvinen puutarhamme, jonka silmiinpistävimpänä koristuksena seurakunnan roskalaatikko.

Tämä näkymä siis keittiön ikkunasta...hmmm...

Noin, nyt on parempi!

 Ihan tavallista lohikiusausta.

Ihan tavallista ruisleipää.

 Ja ihan tavallista hunajamelonia.

Pojat äänestivät tämän ihan tavallisen ja arkisen aterian maailman neljänneksi parhaaksi.

Vähän siistiä päästä TOP 10:iin!

Vaikka se ainainen ruuanlaitto joskus väsyttää niin koitetaan

muistaa, että tästä meidät muistetaan.

Koska "meijjjän äiti teki aina ne maailman parhaat ruuat"!

Viivu

Taas toivotus hyvän joulun

Tilasin itselleni synttärilahjaksi jouluiset ihanat astiat Ihan Pienestä Putiikista,

ja kattauksen komisteeksi tietysti ripaus jouluisia koristeita.

Lähetys saapui sitten vihdoinkin tänään :)

Itella oli hävittänyt pakettini, ja sitä metsästettiin Joensuun päässä aina pitkälle tammikuuhun asti.

Juuri kun etsinnät lopetettiin,

putkahti mystisesti kadonnut paketti sitten lopulta piilostaan ja tänään sainkin availla hieman

myöhästyneen synttärilahjani.

<3

Paketista paljastuivat ihanat Blossomin iso salaattikulho

 kaksi pienempää tarjoilukulhoa,

sekä kuusi leipälautasta.

Nämä sienet saavat lähteä odottelemaan ensi joulua,

kunhan hetken niitä ihastelen.

Joulukoristeet joutavat siis kesäksi arkistoon,

mutta

eikös noita punaisia ihania pilkkulautasia voisi sujautella salaa

kesäisenkin kattauksen piristeeksi?

Terkuin, Viivu

Huumassa edelleen

Pää pyörällä edelleen, vaikka kotona haisee tällä kertaa lähinnä pissanen vaippa (ja turkasen kani!). Niin on kiire jottei ehi edes kuvia napsia. Jokohan uskaltaisin teille paljastaa? Äitiysloman loppumisen kunniaksi olen polkaissut ison pyörän käyntiin. Unelmista on oikeasti tulossa totta jos vain kaikki järjestyy suunnitelmien mukaan. Niinhän se on, että yrittänyttä ei laiteta! Vaikka toisaalta tajuan valinneeni ehkä sen kivisimmän tien, aion silti astua sille. Jännää! Täällä nimittäin käy huiske ja rapina kun pystyttelen omaa pientä ihkua putiikkiani!!!

Tässä vaiheessa vasta paperille, mutta hommaa riittää :)

Olen niin innoissani, että musta tulee varmaan itseni paras asiakas ;)

...niin...ja sitä kotia ei siis ole löytynyt edelleenkään...