13. elokuuta 2009

Pieni toivon kipinä

PITKÄSTÄ AIKAA
potentiaalinen taloehdokas...



Perhosia vatsassa.
Välittäjän kanssa treffit 17.15.
Ruma kuin mikä.
Jatkaisi tätä kakanruskeaa linjaa vihreänä,
mutta sille voisi ehkä tehdä jotain...


8 kommenttia:

maikku kirjoitti...

toivotaan että olis kiva! pidän peukkuja..

Maria kirjoitti...

Peukutan!
ehkä tähän pitäisi sanoa kuin neljäsluokkalaisemme viimetalvena tyttökaveristaan. Pikkuveli arvosteli tyttöä rumaksi. "Ei se mitään, kunhan sen kanssa on hyvä olla. Voi se tulla kauniimmaksi, mutta harvoin ne tulee kivemmaksi." Pätisköhän se taloihin? ;))

Minna Perälä kirjoitti...

Peukut pystyssä täälläkin! Ja kiitokset innostavasta kommentistasi, lämmitti sydäntäni :))

Rauhantuomari kirjoitti...

Iik, jännää!

Viivu kirjoitti...

No ei oo jännää enään :(

Paitsi että jotakin positiivista sentään... Talo oli "ihan kiva", muttei iskenyt meihin kumpaankaan. Mies alkoi miettiä mikä siinä edellisessä ehdokkaassamme olisi parempaa, ja lupasi HARKITA tarjouksen PIENTÄ korottamista...

IIIIIIIIIIIIK!

Voi kun se menisi läpi...

malla kirjoitti...

apua ku teillon ollu jänskää!!!!me ollaan maalailtu sitä kakanruskeaa piiloon...kyllä se siitä pikkuhilijaa...
voi ku se teiän tarjous menis läpi!!

Henska kirjoitti...

Peukut täälläkin pystyssä :D :D Muistan tunteen kun jännitin aikoinaan ihka ekan oman kaksion tarjouksen läpimenoa... En meinannu yöllä saada ees nukuttua :) :)

Viivu kirjoitti...

:D Kiitos kannustavista kommenteistanne! Ne kyllä todellakin lämmittää sydäntä, kun välillä meinaa ihan olla liian jännää ja välillä taas sitten ei tapahu mitään!