Tämän rassukka raasulaisen hyvästelin toukokuun lopussa kun muuttoauto nielaisi sen suureen kitaansa ja ajoi väliaikaisvarastoon kauas pois. Nyt kuitenkin ilmojen viiletessä (okei, suorastaan jäätyessä) päätimme pelastaa tämän pikkuisen säiden armoilta ja tuoda sen kaiken ahtauden uhallakin jouluksi kotiin. Pikkuisen muita huonekaluja vielä enemmän sumppuun ja avot, juuri senkin kokoinen kolo saatiin olohuoneeseen syntymään!
Siinä se nyt saa hoitaa adventtikynttelikön kannattelijan virkaa. Kynttelikkökin löytyi ihan sattumalta laatikoita penkoessa. Itseasiassa se ei varsinaisesti ole adventtia varten, mutta saa nyt paremman puutteessa kelvata. Jonkunlaiset numerot siihen olisi kyllä kiva saada... Hmmm... Ehkä viimeiseen adventtiin mennessä. Minä malttamaton höyrypää tuikkasin jo tulenkin kaikkiin kynttilöihin, että mielessä kyllä kävi tartteisinko minä sitä adventtikynttelikköä sitten kuitenkaan kun kaikki kynttilät ovat tulessa kuitenkin ja oma välillä molemmista päistä.
Joulun tullen ajattelin vielä lisätä kynttilähässäkkään joitain koristeita.
Saman laatikon pääasiallisena sisältönä olikin iso kasa lasten (enimmäkseen poikien, koska melko pian heti prinsessan syntymän jälkeen kaikki tavarat pakattiin) valokuvia. Muuton jälkeen ajattelin, etten edes pura noita laatikoita, vaan vien ne valmiiksi huolella pakattuina siihen OIKEAAN kotiin. Nyt jouduin kuitenkin luovuttamaan...
Enhän minä koskaan voinut kuvitella, että vielä joulunakin täällä asutaan!
(Ja miksi ihmeessä tämä laatikko ei anna minun enää muokata tätä tekstiä??? Rivintasaukset sun muut kommervenkit on vallan hävinneet??? APUA!!!)
28. marraskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
13 kommenttia:
Kävin päivällä lukemassa rästiin jääneet jutut, nyt palasin ja taas uusi postaus... Mahtavaa, kun jaksat ilahduttaa niin usein kirjoituksillasi! Edellinen kirjoitus oli ihana ja kuvat liikuttavia!!! <3 Ajatuksissa on ollut halu auttaa ja joskus tuntuu, että sydämessä olisi tilaa vielä lapselle, joka tarvitsisi vanhemmat.
Ja senkkikin on ihana... :)
:) Voisin Ira niin yhtyä tuohon ajatukseesi vielä yhdestä lapsesta. Tuntuu, että syliä voisi riittää vielä jollekkin, mutta en kyllä ikinä enää aio olla raskaana!!!
Ja näitä kirjoituksia on tosiaan taas tullu aika tiheään tahtiin... Kyllä ne tästä harvenee jahka harrastusmäärä muuten lisääntyy ;)
Tai sitten pitää alkaa kirjottamaan öisin, niinkuin viimeyönäkin tein. Tämä on vaan vieny mennessään :)
Lehtikankaalta oli muuten tullu tänään rintsikka myyntiin <3
Täytyy heti huomenna iskeä kiinni :)
Oi miten ihana senkki! Ja tykkään myös kyntteliköstä.
Tosiaan on kivaa kun päivität usein tätä blogiasi.
Mukavaa sunnuntaita!
Kaunis senkki, onneksi toitte sen sisälle - se ansaitsee sen :) Ja vielä amaryllis! Amarylliksen innoittamana on pakko suunnata jossain vaiheessa kukkakauppaan ostamaan joko amaryllis tai hyasintti joulun tuoksua tuomaan nyt ensimmäisen adventin kunniaksi.
Edellinen postauksesi oli liikuttava <3 Itse osallistun yleensä Kirkon ulkomaanavun "Erilaiseen lahjaan".
Upea senkki! Ansaitsee paikkansa lämpöisessä.
Mustakin on mukavaa, kun joku päivittelee usei. Tämä bloggailu kun on sellainen pieni nollaushetki arkirumban keskellä!
Ymmärrän täysin, tuon kotiasian.
Viime jouluna meilläkin oli vielä sama ongelma. Kun kesällä saatiin muuttaa kertoivat tutut ja sukulaiset, että olivat kyllä mielessään pitkään siunanneet, miten kaikki tavaramme mahtui siihen asuntoon. Olin hankkinut valmiiksi tavaraa "the kotia" vasten ja seinät paisuivat tavarasta ja haaveista.... Mutta kaikesta selviää ja kotihan se on siellä, missä sydänkin, ja ne kaikkein rakkaimmat ihmiset.
Tunnelmallista 1. adventtia sinulle
Senkki on upea <3
todella upea senkki!!
Aivan upea senkki ja tuo kynttelikkö on myös todella kaunis! Hyvää 1. adventtisunnuntaita sinne Kajaaniin.
Hyvä kun pelastitte ihanan senkin lämpöiseen ettei pilaannu!
Ihana senkki minustakin ja tuo edellinen postaus pisti pasmat sekasin jotenkin. Tuli paha mieli siitä, että jaksan valittaa jostain liiallisesta suklaansyönnistä, kun toisilla ei ole liioin sitä oikeaa syötävää. Ja tekis mieli ottaa nuo kaikki murulaiset meille asumaan. Nyt pitää laittaa kone kiinni ja lähtee sohvannurkkaan miettimään tätä asiaa. Onneks tuossa oli suora tapa millä auttaa, varmasti pienikin panos on siellä rikkana rokassa.
-Kiitollisena kaikesta yltäkylläisyydestä, TS
:) Voi sinua Taina <3
Varmasti siellä saa pienelläkin rahalla (meidän mittakaavassa) paljon aikaiseksi :)
Sitäpaitsi pienistä puroista kasvaa suuri virta!
Ihana senkki! Onneksi olit sille armollinen ja pelastit lämpöiseen...
<3 Henska
Lähetä kommentti