27. elokuuta 2010

Pientä purnausta

Millon shoppaamisesta on tullut hermoja raastava voimainponnistus!?! Enpä olisi tätäkään päivää uskonut näkeväni, meidän esiteineille nimittäin ostettiin uudet kouluvaatteet! Kerran vuoteen ne on vain yksinkertaisesti raahattava vaatekauppaan. Olen joskus aikasemminki tätä aihetta sivunnut esikoisen osalta, mutta nyt on nuorempikin kääntänyt kelkkansa ja pyllistää äidin vanhanaikasille mielipiteille siististä ja asiallisesta pukeutumisesta. Naama punasena purin hammasta, näytin uhkaavalta ja koitin selvitä  nousevien kierrosten aiheuttamista rytmihäiriöistä keskellä H&M:n lastenosastoa. Ja kyllä, jouduin olemaan tiukkana. Jopa tiuskaisin muutaman kerran.

Molemmat pojat verhoutuisivat vain ja ainoastaan harmaaseen collegekankaaseen, jos niille antaisi vapaat kädet ja pussin rahaa. Harmaat lökärit, yksivärinen harmaa huppari, ja siihen sitten vielä harmaat sukat lahkeen suun yli vedettynä. Ei käy! Hirveitä smurffeja, sanon minä! Tunnin väännön jälkeen saatiin lopulta aikaiseksi jonkinlainen välirauha ja kassalle kasa kouluvaatteita. Minä kaivoin kiltisti lompakkoni ja maksoin lähes KAKSISATAA EUROA vaatekasasta, jonka parissa vääntö jatkuu seuraavat pari kuukautta, jonka jälkeen en jaksa enää vaivautua. Menkööt reikäisissä housuissa... Ja kylillä ne sitten puhuu, että ei ole edes ehjää vaatetta varaa lapsilleen ostaa.

Ihan järkyttävää muuten miten paljon toisten kavereiden mielipiteet vaikuttaa lasten vaatteiden valintaan. Löydettiin tosi hyvä, siisti t-paita, mutta se ei käy, koska KAIKKI inhoo sitä korisjoukkuetta, jonka nimi edessä lukee.  Haloo! Paljosta vetoa, niin ne "KAIKKI" ei edes tiedä mikä on korisjoukkue!

Ihan siitä ilosta, että mulla vielä on jonkun asian suhteen sananvaltaa, ostin Vealle söpön Hello Kitty -mekon hoitoon. Ne on aivopesseet mut. Iso kissanpää alkaa näyttää jo ihan hyvältä, vaikka aikaisemmin se oli ainoa eläin josta sain allergiaa.


Huomaatteko muuten, muistin nimikoida vaatteet heti kättelyssä. Olen ollut jo kohta kakstoista vuotta täysvaltainen äiti, enkä vieläkään muista nimikoida lasten vaatteita päiväkotiin...

Kaikesta huolimatta, ihanaa viikonloppua meille kaikille!
Nautitaan rakkaitten seurasta jos vain suinkin se on mahdollista,
vaikka ne juuri monesti koettelavatkin meidän hermoja tehokkaimmin!
Meilläkin on huomiseksi tiedossa koko perheen yhteinen päivä maalaismarkkinoilla,
jospa sieltä löytyis jotain kivaa.
Lehmiä ainakin :)


11 kommenttia:

Niina K kirjoitti...

Siinäpä tosissaan tiukka pala purtavaksi!! Ei käy kateeksi. MEillä menee onneksi vielä tytölle päälle kaikki mitä kirpparilta kotiin tuon.. hukassa olisin muuten kyllä ja pahasti. Tosin jos oikein miettii, niin eihän sitä itsekään pue päällensä kuin juuri sitä mistä tykkää.
Nimimerkillä "Minä en mekkoo päälleni pistä ja se o varma se!" :)

Hanna kirjoitti...

Hih, voin vain kuvitella tuon vaateostosreissun. ;)

anrinko kirjoitti...

Mä nauroin ratketakseni tuolle "hirveitä smurffeja" kommentille.
Mulla on 7v tyttö JUST tuollainen. Pukeutuisi hirveisiin "puliukko" vaatteisiin joka päivä. Yrittää livahtaa hurjissa hirvityksissään ja mä saan ovelta kiinni. Sit huutoa ja tappelua.
Mä en edes kuvittele saavani häntä pukeutumaan niin kuin musta olis kiva. Mut joku raja mullakin on.
Kuten VERKKAREISSA ei mennä kouluun!!! Miehenikin puuttui yksi aamu neidin pukeutumiseen ja sanoi selvän mielipiteensä. Ja hänellä EI OLE mielipiteita mitä pukeutumiseen tulee. Et tälleen myös meillä.
Huoh...en halua edes ajatella enää yhteisiä shoppailureissuja. Jenkeissä sain kärsiä niistä ihan tarpeeksi...

pampula kirjoitti...

Siis näitä ongelmia on muillakin kun meillä. Meillä käydään kans tahtojen taistoa aiheista puhtaat vaatteet, ehjät vaatteet, sopivat vaatteet ja säänmukaiset vaatteet. Vaikka aina käydään läpi (siis äiti antaa hienovaraisen käskyn) mitä laitetaan päälle niin lopputulos on usein jotain ihan muuta. Itse en aina ole kotona laittamassa kouluun ja varsinkin niinä aamuina tulee mietittyä, että minkälaisissa kamppeissa sinne kouluun on polkaistu :) Onneksi tosiaan on vielä noita pieniä, jotka pukeutuu äitin mielen mukaan..siis vielä toistaiseksi :)

Sanna-Mari kirjoitti...

Huh, siellä on ollu vähä hikisemmät shoppailut. Me käytiin tänään Tipun kanssa sellanen tiivis puolentoista tunnin kierros ja ostettiin säkillinen äitille mieluisia vaatteita...tosin Tipu olis ottanu joka lajia, jos ois vaan kärrystä vaatteille ylettyny :P :D

Rilla kirjoitti...

Heh, kylläpäs pisti hymyilyttämään teidän harmaat smurffit :D Meillä vanhin on niiiiiiiiiin muotitietoinen, että tosissaan säätää mitä päälle laittaa. Pukeutuu ajan hengen mukaisesti, ihan nätisti. Keskimmäinen on taas sen tason ryysykaisa, että jos en oo vahtimassa jokaista vaatetta, mikä menee päälle, ne on joko a. liian pieniä ja pinkeitä tai b. rikki. Huokaus. Kasvata siitä nyt sitten nainen ;)

Ja 1-vuotiaan äiti saa vielä ihan vapaasti vaatettaa.

Tsemppiä, oo hengessä mukana :D

Anu kirjoitti...

Tsemppiä Viivu!
Mä oon jo antanu pojilleni (7 ja 9 -luokkalaiset) periks...eli kouluun mennään college-housuissa ja t-paidassa... Sen verran valvon asiaa, että vaihdan aina ehjät ja siistit housut rikkinäisten tilalle. Ja periksi antamisesta huolimatta Yllätys Yllätys! Tuo isompi on yllättäin ruvennut pukeutumaan siisteihin farkkuihin, conversen tossut on sävy sävyyn paidan kanssa, takki on siisti ja sadettakin kestävä! Eli kyllä se siitä Viivu vielä! :)
Äläkä sure...samanlaisia smurffeja ne muutkin siellä koulussa ovat! ;)

-A-

Rouva M kirjoitti...

Heippa! Kun ehdit, kurkkaa blogiini :)

Anonyymi kirjoitti...

Olipas taas hauskasti kirjoitettu juttu, vaikka sulla oli siellä kaupassa kaikkea muuta kuin hauskaa! Meillä 7v.ois aina vaan farkuissa, siis myös liikuntatunneilla ja pääkallot -ja Duudsonkama on ihan huippua(meillä ei tosiaankaan katota Duudsoneita telkkarista, mut kun kamut on kertonu siitä.) Mä inhooooon pääkallovaatteita ja en tajua kun niitä kalloja pitää olla vauvojenkin vaatteissa. No, mulle kuitenkin tuli joku tosi kummallinen mielenhäiriö ja suostuin ostamaan poikaselle(en siis tosiaankaan itselleni)Duudsonrepun päällikkötekstillä ja pääkallokuvalla, yökötys!
Koetetaan kestää...
Ps.Ihania ovat nuo Vean lintsin kuvat!
Heini

Anonyymi kirjoitti...

Se on ihan tärkeetä lapsen persoonan kehitykselle, että saa pukeutua haluamallaan tavalla... Anna periksi, kyllä routa porsaan kotiin ajaa jossain vaiheessa... ;)

Taina kirjoitti...

Kamalaa teillä, hauskaa meillä. Thanks!:)