22. elokuuta 2010

Toimisto

Kyllä tästä viikonlopusta nauttii ihan eri tavalla kun on viikon ensin raatanut niska limassa! Koskaan ei ole siivoaminen ja ihan tavallinen kotielo tuntunut näin mukavalta. Silti ei harmita yhtään, vaikka koulu taas huomenna alkaa. Innoissani jo odotan sitäkin, mutta sitä odotellessa pari kuvaa mun "kotitoimistosta".


Remppa odottaa edelleen rahoittajaa, mutta laitetaan nyt silti vähän väliaikakuvia. Tässäkin tilassa on siis tarkoitus laittaa kaikki muut pinnat, paitsi lattia uusiksi. Tila on aikalailla syrjässä luonnonvalolta, ja tänä aamuna heräsikin ajatus ikkunasta. Tuon vasemman oven takana on kylppäri, jossa on reilun kokoinen ikkuna takapihalle. Kylppäri on ihanan valoisa, ja tuli ajatus, josko tekisin kotitalostani jääneestä vanhasta, pitkästä ja kapeasta ikkunasta pitkän ja matalan ikkunan tuohon oven päälle. Sellaisen, josta ei olisi tarkoituskaan katsella sisään, vaan josta luonnon valo pääsisi tähän pikkuruiseen "toimistooni".


Vaikka tila on pieni, on aika huippua, että omistaa oman paikan keskellä kaikkia arkiaskareita. (Sijainti keittiön, eteisen ja olkkarin välisessä kulmauksessa) Tässä minä myös blogaan ja pidän kirjanpitoa.


Täältä siis lähtevät myös Viivu's Home -blogiputiikin paketit :)


...ja tuo sininen seinä lähtee ensimmäisenä...
Harkitsin jo sen nopeaa väliaikaistapetointia tässä yks ilta, mutta en 
sitten viitsinyt nähdä turhaa vaivaa.
Ehtiihän tuota.

Lepposaa sunnuntaita kaikille teille lukijoille!


21. elokuuta 2010

Seitsemän

Tänään tupsahti kommenttilootaan ihana tunnustus.
Sen myötä haastettiin kertomaan seitsemän asiaa itsestä.
Olen täällä blogissa kertoillutkin jo aika avoimesti kaikenlaista (mm. sata asiaa), 
mutta katsotaan löytyisikö vielä jotain uutta.

1. Tykkän lehmistä.
Ne on niin hassuja otuksia.
Kaunosielusia, räpsyripsisiä naisia liian isossa ruodossa.

Penni tuonkin ajatuksista!

2. Vaikka sain jokunen aika sitten elämäni ensimmäisen pionin, on juhannusruusu edelleen
se kaikkein kaunein kukka.


3. Haluaisin hirveästi asua maalla,
mutta musta ei vain ole siihen.
Ei vain ole!


4. Olen aikalailla puhelias ja ulospäin suuntautunut, ja siksi tarvitsen paljon ihmisiä
ympärilleni. Vuorokausi yksin on aikalailla maksimi. Sen jälkeen etsin ihmisen
vaikka kiven silmästä.

Kuva: Jarkko Laamanen

5. Olen ihan kamalan huono seuraamaan nopeusrajoituksia,
ja ihmettelen etten vielä ole saanut sakkoja.
6. Haaveilin aina suurperheestä, mutta nyt olen tyytyväinen kolmeen ikiliikkujaan
jotka pitävät minut sopivasti hereillä.


7. Olen onnellinen.
Oikeasti.


Kiitos Päivi tästä!

Tosi monet on tän jo saaneetkin, enkä taida nyt laittaa tätä eteenpäin...
Vähän tylsä olen :( 
On niin paljon ihania blogeja ja kirjoittajia, jotka olisitte tän ansainneet. 


Lepposaa viikonloppua teille!



19. elokuuta 2010

Ikävä vieras

Mistä tuntee syksyn?

- Jokavuotisesta täitiedotteesta.

Tänä syksynä täi ehti ennen tiedotetta.
Meidän eka kerta, ollaan tässä ihan noviiseja. 
Onneksi tänään on sentään oltu ilta kotona. On ollut aikaa pestä pyykkiä, saunottaa ja pakastaa.
Sitä tuntee itsensä tärkeäksi kun ei tarvitse jouten maata.
Kaikkien päähän on valeltu hermomyrkyt vaikka yhdessä pollassa vain oli elämää.
Näiden ötököiden kanssa ei koskaan voi olla liian tarkkana. YÄK!

Kun järkytyksestä ja pahimmasta pyykkivuoresta pääsin yli, oli jopa hetki aikaa perehtyä muutamaan uuteen syyskuvastoon, jotka onkin jo odotelleet lukijaansa. Bloomingville on kyllä vuodesta toiseen ihan mun suosikki! Niin kauniita väriyhdistelmiä! Yksinkertaista karua kauneutta.





Tollasia vihreitä seinähyllyjä on ehkä pakko tilata.
Vihreä ei yleensä ole edes mun väri, mutta tuo on IHANA!

Voimia vielä kaikille viikon viimeiseen päivään!
(Tänään ei muuten enää väsytä yhtään niin paljoa kuin alkuviikosta... 
Oikeassa olitte, tähän taitaa tottua!
Mutta täihin ei, hyi olkoon!!!) 


18. elokuuta 2010

Heikossa hapessa edelleen

Kiitos ihanista kommenteista edelliseen postaukseen! Silmät ristissä tuskin pysyn enää tuolilla, joten en nyt ala jokaiseen niihin erikseen vastaamaan. Annatte varmaan anteeksi. Miten tämä arki voikin olla näin hektistä? Kalenteri on niin täysi, että rapsahtelee liitoksistaan. Tarvitaan selvästi priorisointia, tai hukka meidät perii... Aloitin siis tilasisustajan opinnot ja isona minusta tulee sisustaja, joku tätäkin kyseli edellisissä kommenteissa. Lisäksi teen myyntihommia ja kaikenlaista... sivussa yritän  pitää perheen kasassa ja lapset hengissä, joten hommaa riittää.

Olis tosi paljon kerrottavaa, mutta laitan tähän nyt vaan ekan kuvan Veasta Linnanmäellä. Sain sen valokuvaajalta eilen.  Lisää on tulossa! Omaa kameraa en ehdi nähdä kuin pitkillä suorilla, joten blogaaminen on senkin vuoksi vähän kankeaa. Turha hehkuttaa koulun ihanuuksista kun en voi edes kuvia vilauttaa, mutta ei hätää, en ole lopettamassa blogausta. Jos jaksatte "roikkua" mukana niin palaan vielä inspiroivien juttujen kanssa, sen lupaan! Vaikka arki on väsyttävää, on IHANAA oppia uutta!



17. elokuuta 2010

Pohdinnan poikanen

Tänään ollaan aikalailla viisaampia kuin eilen. Pikkuhiljaa itsellekin alkaa hahmottua mihin on tullut päänsä työnnettyä. Koulu on siis alkanut ihan toden teolla, ja ainakin tähän saakka se on ollut enemmän kuin mitä uskalsin edes toivoa. 


Arvatkaa mitä! Me päästään jo ens kuussa sisustamaan ihan oikea talo! Oikea uusi vasta valmistuva omakotitalo oikeille asiakkaille!!! Aika jännää tiedossa siis. Eilen aloitettiin sisustussuunnittelun opiskelu teoriassa ja tänään alkoi  huonekalusuunnittelun ja valmistuksen kurssi, jossa saadaan opetella pöydän tai tuolin tekoa. Ensi viikolla sit entisöidään... 




Tän päivän kuvat on kahdesta vanhasta tuolista, jotka nappasin kirpparilta mukaani. Meinasin ensin käyttää entisöintityössä, mutta nää taitaa kyllä kelvata mulle enemmän kuin hyvin ihan näine kolhuineen... Niinpä taidan joutua käymään siellä kirpparilla vielä toisen mutkan.



Huomaan kaiken uuden keskellä käyväni pienessä mielessäni myös blogaamiseen liittyvää keski-iän kriisiä.
Eikös näiden elinkaari ole kolmisen vuotta?
Jatko mietityttää, mikä johtuu varmaan siitä, että elämäntilanne muuttui taas kerta heitolla ja sitä 
joutuu miettimään uudestaan tämän blogaamisenkin paikan ja merkityksen uudessa elämäntilanteessa.

Mukavaa viikkoa jokaiselle <3