Ei niin kerrassaan mitään... eli sitä sun tätä

Nyt on kerrassaan köyhät jutut. Ei niin mitään kerrottavaa, paitsi että

- Nukuin pommiin, kukaan ei herättänyt

- En ehtinyt kouluun

- Olen tehnyt koko päivän muita hommia

- Rahat (monta euroa) meni väärälle tilille

- Nettipuoti valmistuu (hitaasti!)

- Löysin vanhat kengät kaapin periltä (En suinkaan siivonnut sitä. Viskoin vain tavaroita kiireessä ympärilleni...  ja tein löydön.)

- Join aamukahvit klo 19.10 (about tasan)

- Lankesin Runebergin torttuun, vaikka olen herkkulakossa

- Lempparisukkiin on näköjään tullut reikä

 

Tähän väliin mahtuu maha.

Mites teillä?

Hiirikin näemmä hajoilee...

Kohta menee varmaan kone.

(Printteri meni eilen...)

Oikeastaan sen muistolle voisinkin laittaa kuvan mummon muistokukasta, jonka laskin hautajaisissa arkulle vähän ennen joulua. Sain kuvan vasta nyt myöhemmin äidin kameralta, ja haluan sen teille jakaa. Kiitos Siltasaaren porukka! 

Tykkäsin tästä valkoisesta, puhtaasta sydämestä tosi paljon!

(Tilauksen vastaanottaja muuten paljastui blogini lukijaksi...

Suomi on pieni maa,

mutta ihana!)

Väriä elämään

Valkoinen, harmaa, hillitty ja tyylikäs on tosi ihanaa, mutta en vain pääse eroon väreistä!

Joulun jälkeen olen käynyt ihan kuumana...

Maailma on NIIN pullollaan kaikkea kaunista,

ja minulle on iskenyt taas pakonomainen tarve löytää oma kevätvärini.

(Kuva Nordal)

Huonekalut meillä on pitkälti valkosia, ja valkoisena ne haluan pitää,

mutta

tänään se sitten iski!

Tahtoo turkoosin seinän!

Mutta minne?

Hmmm... Nyt alkaa mietintä.

Nämä kuvat on varsin jouluisia, mutta passaa tämä kesäisempäänkin kotiin.

Ja maaliseinässähän on se hyvä puoli, että sen voi maalata aina uudestaan.

Illan päätteeksi arpajaiset

Muutamat teistä onkin jo kyselleet Ramsign kylttiarvonnan perään. Kommenttiboksissa kerroin, kuinka tulostin on ollut rikki ja en ole saanut toteutettua arvontaa toivomallani tavalla, joten sen ajankohta on siirtynyt...ja siirtynyt. Tänään me tytöt sitten kyllästyimme odottamaan, ja illan päätteeksi tehtiin arvontareissu mummolaan. Ihan aluksi täytyy sanoa, että meillä oli ihan SAIRAAN hauskaa! Kolme naista hommissa ja kaikilla iloinen & jännittynyt mieli. Ilolla siis julkistan myös teille voittajan!

Halusin kerrankin kokeilla kommenttien tulostusta ja aikamoinen kasa niitä olikin kerääntynyt!

 

Kiitos jokaisesta!

Minulle nämä olivat enemmän kuin arpalipukkeita.

Mutta koska arvonnasta kerran oli kysymys, niin siinä tarkoituksessa niitä sitten käytettiin!

Virallisen arvonnan suorittivat Vea ja Mummo.

Minä valvoin, että kaikki sujui oikein ja hyvässä järjestyksessä.

...ja voittajaksi arpoutui,

 

NASBA

Arvonnasta innostuneina me nostettiin vielä ylimääräinen voittaja, jolle on luvassa ylläripylläripalkinto!

Onnea myös PEIKKOTYTTÖ HANNA!

Me oltiin tästä niin innoissaan, että tämän jälkeen nostettiin vielä ainakin kymmenen lappua, 

mutta niitä tuloksia ei julkisteta. 

Kaikki laput luettiin juhlavasti ääneen...

Ja tunnelma oli vähintäänkin katossa!

Enpä ole ennen nähnyt yhtä innokasta ja asiaan vakavuudella suhtautuvaa onnetarta.

Jos tästä tytöstä ei tule opettajaa, juontajaa, runonlausujaa tai lottotyttöä,

lupaan syödä lappuset!

Laittakaahan voittajat viestiä sähköpostiin,

niin annan lisäohjeita.

Kiitos kaikille osallistujille!

Niin, ja kylttejähän saa TÄÄLTÄ :)

Sydämellistä

Olen kurkkuani myöten täynnä joulumättöä, ja housuni ovat saumoja myöten täynnä sitä samaa höttöä!

Jotain on tehtävä, ja itseasiassa parin päivän ajan se ei ole vaatinut edes kummoista itsekuria. Suklaa lähinnä öllöttää, sitä siis lienee tullut syötyä tarpeeksi. 

Ihminen ei kuitenkaan pääse kokonaan ja kerralla eroon nälästään (lukuunottamatta ääriolosuhteita), ja jotain on syötävä. Varsinkin kun vatsa on tottunut ottamaan aimosatsin tasaisin väliajoin joulun pyhinä. Meinaan yrittää huijausta! Nälän tullen työnnän ääntä kohti jotain vihreää, kuitupitoista ja vähäkalorista., niinkuin luultavasti suurin osa suomalaisista naisista näinä päivinä. Ainakin tällä hetkellä se tuntuu tosi hyvältä vaihtoehdolta. Jo pelkästä ajatuksesta tuli kevyempi olo. Tästä se taas alkaa, uusi kevät, ja uuden vyötärön metsästys. Ikuisuusprojekti.

Jokohan tänä keväänä onnistuisin?

Sydämellistä ja kevyttä viikkoa!

Arki ei ole sittenkään hassumpi

Uusi vuosi alkoi perinteisesti. Puolilta öin tajusin kavereiden Facebook viestinnän perusteella, (en minä sentään ihan tyhmä ole...) että herttinen sentään, meillähän alkaa aamulla koulu! Kun sitten reippaana aamulla pistelin opinahjoon, olikin koulu autio ja tyhjä. Mikä ihana tekosyy suunnata aamukahville ystävän luo! Joulu menikin ihan kokonaan erossa, joten itseasiassa ei harmittanut yhtään, kun vielä samalla rysäyksellä tuli koko perheen rytmi vaihdettua asentoon ARKI.

Itseasiassa sain vähän niinkuin ilmaisen työpäivän itselleni, ja sain päiviteltyä putiikin puolelle muutamia ihania uutuuksia. Kovaa vauhtia kevättä kohti mennään, ja uskokaa tai älkää, mutta pieni kevätfiilis meinasi vallata mielen kun puotia järjestelin. Päiväkin on jo ihan varmasti pidentynyt, onhan! Olen ehdottomasti ja absolutely aurinkokennolla varustettu kesäihminen, ja elämä taitaa sittenkin pikkuhiljaa voittaa pimeän kauden jälkeen. Valoa ja lämpöä täällä odotellaan näiden uusien veikeiden asukkaiden kanssa, jotka kyllä saavat ainakin minun suupielet asentoon "aurinko".

Söpöstä viikkoa kaikille!

Otetaan arjestakin ilo irti

<3