Vielä ehtii

 Piti julkasta tämä postaus vasta huomenna, mutta iski hirviä tarve vielä muistuttaa teitä arvonnasta johon on aikaa osallistua huomiseen asti. Kipin kapin linkistä "klik", vielä ehtii mukaan!

Sain eilen tänään Sannamarialta tällaisen söpösen ja naisellisen tunnustuksen. 

KIITOS!

Pari muutakin tunnustusta olen saanut viimeaikoina, mutta minä tohelo ja torvelo en ole muistanut niistä mitään mainita! Ei sillä, että tunnustuksia keräisin, mutta olisihan tuo ollut kohtelias tapa ihan julkisesti kiittää... Kyllä tällainen nimittäin aina lämmittää mieltä :) Kiitos nyt tässä sitten kaikille teille ihanoille, jotka olette minua tunnustuksilla muistaneet!

Itse haluan luovutaa tämän ihanalle ystävälleni Iralle, johon muuten tutustuin tämän blogin kautta.  Tulit jotenkin mieleen noista huulipunista sun muista... Jospa saisit tästä lisäpotkua oman blogisi Ira*s päivittämiseen (vink vink...) ;D

Sannamaria oli napannut itselleen myös hauskan haasteen, johon tietenkin tartuin. välittömästi. Haaste tuntui  haasteelliselta tässä puolityhjässä, täsysin mullin mallin olevassa kämpässä, mutta yllättäen niitä yksityiskohtia sitten kuitenkin vielä löytyi. Teemaksi otin saman kuin Sannamaria. Kauniita tahi ei, mutta vaaleanpunaisia ja vihreitä kuvia kuitenkin!

16 minuuttia 
12 kuvaa
tavaroita ei saa siirtää, ei asetella
kuvia ei saa cropata, ei käsitellä  
ainoastaan pienentää kuvat nettiin siirtoa varten

Yllättävän paljon sitä väriä löytyi vaikka tuntuu, että kaikki on jo laatikossa...

Muuttoflunssa ja yksi tapa käyttää ikkunoita

No nyt se sitten iski... jo perinteeksi muodostunut muuttoflunssa. Vuosi sitten kun muutimme Joensuusta tähän, olin itse lähes 39 asteen kuumeessa ja jouduin välillä hakemaan päivystyksestä keuhkoputkia avaavaa suihketta, että ylipäätään sain hengitettyä. Myöhemmin olin ihan varma, että olin sairastanut tietämättäni  syksyllä mainetta ja palstatilaa niittäneen sikataudin, vaikka hyvin todennäköistä on, että omani oli vain pienen pieni porsas.

Tällä kertaa tilanne ei ole ihan niin huono, mutta olisin kyllä voinut jättää tämänkin vähän väliin. Päivät pakataan, ja yöt valvotaan, koska kurkku ei vain halua nukkua. Ei myöskään viereisessä pinnasängyssä... Koti on sen näköinen, ettei täällä juurikaan viitsi kameran kanssa heilua, joten laitetaas tälle päivälle toinen ihana idea ystäväni kodista, josta kuppikruunun jo aikaisemmin esittelin.

Olohuonetta nimittäin koristaa ihana pieni vanhasta ikkunasta tehty sohvapöytä.

Jalat pöytään on napattu vanhasta pöydästä ja maalattu valkoisiksi.

Ja uskokaa tai älkää, tässäkin perheessä asustaa kolme poikaa, joista yksi sopivasti pöydän korkuinen ;)

Tuosta Topeliuksen Maamme kirjasta olen muuten haaveillut lukioajoista lähtien, mutta sopivaa ei vain ole vielä kävellyt vastaan. Niinpä tyydyn ihastelemaan sitä aina ystäväni luona.

Tässä taas yksi esimerkki siitä, mitä kaikkea me tytöt saadaan aikaan kun lasten kanssa kotiäiteinä pyöritään. Ystäväni sanoin: "Ei tätä neljän seinän sisällä pyörimistä muuten jaksaisikaan."

Luovaa, uusien ideoiden ja kokeilujen viikkoa ihan jokaiselle!!!

...me keskitytään lepäilyyn...

Ai niin, ja vielä hetki aikaa osallistua arvontaan viereisestä linkistä!

Loma tulee

Veetin luokan viikko-ohjelma:

• MA keilailua, pizza
• TI    kirkko
• KE   Paltamon retki:golf-kurssi, pizza, mylly ja "taikametsä"
• TO   mehut ja keksit open kotona
• PE    luokkatilan vaihto
• LA    kevyttä hubaa ja todistukset

Ottaskohan ne mutkin vielä kouluun?

Voi pojat!

Sisustaminen, ja ylpäätään jonkinlaisen järjestyksen ylläpito kahden kouluikäisen pojan ja yhden vuosikkaan tihulaisen kanssa on välillä aika haastavaa. Viime viikolla saitte ihastella meidän suloista munakoria, jonka uskaltauduin keittiöön laittamaan. Tänä aamuna kun heräsin, munakori näytti tältä:

Syyllistä etsitään vielä. 

Kuulustelut aloitetaan iltapäivällä.

Onneksi tekoväline oli unohtunut rikospaikalle.

Mukavaa maanantaita!

Jäätelöt piiloon

Muuton myötä meille avautuu uusi vaihe elämässä kun voidaan taas alkaa syömään jäätelöä! Itseasiassa en edes syö jäätelöä, mutta olishan se noin niinku periaatteessa hienoa, jos vois syödä sillon kun haluaisi. Yli vuosi on pärjätty muutenkin ilman pakastinta, ja olen aikalailla innoissani, jos nyt taas sellaisen ylellisyyden kotiini saisin. Tässä asunnossa meillä ei näet ole ollut jääkaapissa edes pakastelokeroa, joten kaikki ruoka on kannettu kaupasta tuoreena suoraan pannulle. Välillä olisin kaivannut ranskiksia tai jotain muuta helppoa pakasteallasruokaa kokkausta helpottamaan ja yksipuolistamaan. Niin...ja tietysti sitä jäätelöä, edes kerran vuodessa.

Ihastellen olen katsellut Smeg jääkaappeja joistain blogeista ja haaveillut itsekkin sellaisesta. Vahinko vain, että jääkaappi tuppaa olemaan lähes jokaisessa asunnossa. Uudessa keittiössä ei sensijaan  ole valmiina pakastinta. Vain iso korkea jääkaappi, joka sinänsä on aivan loistava kapistus. Smegin jääkaappia ei siis tarvita, harmi! Keittiön nurkassa olisi kuitenkin täydellinen Smegin mentävä paikka, joten olenkin pohdiskellut, olisiko mitään mieltä ostaa nurkkaan toinen jääkaappi pakastelokerolla. Arkkupakastinta en nimittäin sisälle halua (sen paikka tulee ulkovarastoon).

Ajatus kahdesta jääkaapista on tuntunut hieman liioitellulta, joten riemuni oli aikamoinen kun tajusin, että näitä saa myös kokonaan pakastimena! Värivalikoima vain on vähän kehnompi. Jos saisin vapaasti valita, ottaisin luultavasti tuon vaaleansinisen, mutta pakastimissa värivaihtoehdot ovat kerma, musta, punainen ja oranssi.

Näistä taitaisin kallistua tuon kerman puolelle ihan vain käyttöikää ajatellen. Aika mageita värejä kaikki!

Nyt pitäs alkaa vaan säästämään. Turkasen kalliita mokomat!

(Eikä pakastin ole suinkaan ainoa asia jonka olen yhtäkkiä keksinyt tarvitsevani...)

Ihanaa alkuviikkoa teille, ja käykääs ARPOMASSA ;)