13. heinäkuuta 2009

Tuulen viemää

Tänään on ollut ihana päivä!
Ensin kaupunkireissu pikku-prinsessan kanssa ja sitten ensimmäistä kertaa kahvilla uuden ystävän luona. Ensimmäistä kertaa Vea viihtyi vaunuissa sen verran, että sain pari kauppaa kierrettyä sen kanssa. Kyllä pojat olivat erilaisia! Nukkuivat vaunuissa kiltisti, kun äiti sovitteli vaatteita. Neidille se ei käy alkuunkaan...

No mutta, ihanaa oli, ja saimme nauttia pitkästä aikaa ystävän seurasta.
Se kun ei ole näin uudella paikkakunnalla itsestäänselvyys.
Kauhea ikävä meinaa välillä vallata mielen kun ajattelen kaikkia rakkaita entisessä kotikaupungissa.

Ilokseni huomasin, että myös tänne blogimaailmaan oli tupsahtanut pari uutta tuttavuutta.
Olette sydämellisesti tervetulleita <3

Sattumoisin avasin äsken television, jota tulee nykyisin kyllä katsottua tosi vähän.



Iki ihana Tuulenviemää oli juuri alkamassa!
Olen varmasti katsonut tämän elokuvan viimeksi 20-vuotta sitten.
Siihen liittyy aivan erityinen muisto ja tunnelma.
Näin ensikerran tämän raastavan suloisen rakkaustarinan omassa mummolassa.
Se oli ensimmäinen kerta, kun sain "valvoa myöhään" ja "katsoa aikuisten elokuvan".
Koko suvun voimin kokoonnuimme television ääreen pimeään tupaan.
Oli lupa valvoa.
Ukki torkkui keinutuolissa, ja minä istuin lautalattialla hievahtamatta.
Imin elokuvaa itseeni!

Ihailin pukuja, tunnelmaa, itsepäistä nuorta Scarlett O´Haraa ja rakastin Ashley Wilkesiä vähintään yhtä tulisesti kuin hän :)



Nyt tuo kaikki melkein naurattaa...
Mutta totuuden nimissä täytyy sanoa, että näin tyttöjen kesken kotona ollessa
minä todella toivon, että voisin joskus vuosien päästä katsoa tuon klassikon vielä
oman tyttäreni kanssa.

Romanttista iltaa kaikille !

Viivu