Niin se on, että lasten taudit ei sovi aikuisille!
Olin ajatellut, etten blogissa edes marise siitä, että Vean parannuttua se tauti pahkeinen otti uuden pesän minusta! Meinasin kestää kuin aikuinen. Nyt kun olen viikon kotona pyörinyt ja iltani päivystyksessä istunut , niin ajattelin kuitenkin avautua. Ei sovi lastentaudit aikuiselle ei! Silmätulehdus on niin tiukassa, ettei lähde millään! Kuumetta on jo kolmatta päivää ja viimeisimpänä kurkkuun ilmaantuneet järkyttävät peitteet, joita ei kärsi edes katsoa. Lääkärikin meinasi pudota tuoliltaan ja kirjoitti kiltisti antibioottikuurin. Ei tarvinnu selitellä.
Noniin...tulipahan sanottua...
Koska ulos ei ole menemistä kun sisälläkin palelee, olen tyytynyt ihailemaan lumista maisemaa sisältä käsin. Meillä ikkunoista näkyy vain omaa pihaa ja metsää, vaikka rivarissa asutaankin. Fiilis on ihan omakotitalomainen, ja siksi kai me tähän sit lopulta päädyttiin.
Takapiha on pyhitetty leikkiä varten.
Metsän reunaan on nousemassa Veetin maja. Mummon kanssa ovat roudanneet puutavaraa Puukeskuksesta koko viime viikon. Sieltä saa jätepuuta tosi halvalla, kun kehtaa vaan hakea!
Terveempää viikkoa teille <3