31. elokuuta 2010

Tulin vain sanomaan heipat hetkeksi. 
Aamulla aikainen herätys ja nokka kohti Helsinkiä,
Habitare-messuja.

UUUUUH! 
Aika ihanaa.

Nähdään perjantaina!

...ellei nähdä jo messuilla ;)


30. elokuuta 2010

Elämän pieniä iloja

Terveiset kahvitauolta! Opiskelijaelämässä kahvikin on noussut taas ihan uudelle jalustalle. Kesällä jo lopetinkin kokonaan moisen myrkyn killittämisen (koska se saa minut hyperventiloimaan), mutta routa porsaan kotiin ajaa ja koulu possun kahvikupin ääreen. Vaikka yritän pysyä kohtuudessa, jopa minimaalisissa määrissä, on jo pelkkä tuoreen kahvin tuoksu ja lämmin kuppi se maaginen yhdistelmä, joka katkaisee muuten pitkän päivän sopivampiin palasiin.

Ainoa haittapuoli on se, että kahvin kanssa täytyy ehdottomasti sitten saada jotain hyväskää . Suklaa-automaatit ovatkin ehkä kahvin jälkeen paras keksintö koulujen auloihin. Millonkohan ne keksisivät leivosautomaatin? Minä voisin syödä oman kakkupalani vaikkapa tällaisesta söpöstä kakkulapiosta.


Maistuis varmaan teillekin...

Mukavaa viikkoa!


28. elokuuta 2010

Lähiruokaa mulle tuokaa

Voi musta tulis NIIN maalainen jos ne vaan tois sen maaseudun tänne kaupunkiin! Käytiin tänään nauttimassa maalaishulinasta maalaismarkkinoilla, ja olipahan mukavaa! Olis ihan parhautta poimia marjat omasta metsästä ja hakea uudet perunat pellosta tai kellarista valkoisissa pitkävartisissa kumisaappaissa. Mutta kuten jo aikaisemminkin olen todennut, musta ei vain ole siihen niin kauan kun maaseudulle on puolen tunnin ajomatka. Tulisin vainoharhaiseksi ilman katuvaloja ja kaipaisin jo ensimmäisenä iltana iltateelle ystävien luo.


Tällasina päivinä on kuitenkin ihana nautiskella puhtaasta ruuasta ja fiilistellä pilkkomalla vuokaan suoraan lähitilalta noudettu kukkakaali, ottaa sen seuraksi paikallisen maatalonemännän leipomaa nyrkkirieskaa ja juomaksi Kainuulaisista mansikoista ja mustioista keitettyä mehua. Ihan normaali arjessakin suosin mieluiten lähiruokaa, mutta sitä on vain valitettavasti aika rajallisesti tarjolla. Hyviä vinkkejä Kainuulaisilta otetaan vastaan!


Mukaan tarttui myös pari purkkia hilloja, joista sokeriton tyrnihillo oli mun ehdoton lemppari. Mukavan kirpsakka maku, ei ollenkaan öklömakea (vaikka välillä se öklömakeakin menee oikein sujuvasti). Viime yönä yksi hampaista sanoi sopimuksen irti ja lohkesi vanhan paikan kohdalta. Liekkö se syy siihen, että sokeriton vaihtoehto  tuntuu nyt oikei hyvältä! Äh! En edes halua ajatella hammaslääkäriin menoa... 


Lapset oli ihan yhtä innoissaan kuin minä. Vain miestä piti välillä vähän "raahata" mukana, mutta hyvinhän se sitten loppujen lopuksi viihtyi kun sai muikkuja puseronsa alle.


27. elokuuta 2010

Pientä purnausta

Millon shoppaamisesta on tullut hermoja raastava voimainponnistus!?! Enpä olisi tätäkään päivää uskonut näkeväni, meidän esiteineille nimittäin ostettiin uudet kouluvaatteet! Kerran vuoteen ne on vain yksinkertaisesti raahattava vaatekauppaan. Olen joskus aikasemminki tätä aihetta sivunnut esikoisen osalta, mutta nyt on nuorempikin kääntänyt kelkkansa ja pyllistää äidin vanhanaikasille mielipiteille siististä ja asiallisesta pukeutumisesta. Naama punasena purin hammasta, näytin uhkaavalta ja koitin selvitä  nousevien kierrosten aiheuttamista rytmihäiriöistä keskellä H&M:n lastenosastoa. Ja kyllä, jouduin olemaan tiukkana. Jopa tiuskaisin muutaman kerran.

Molemmat pojat verhoutuisivat vain ja ainoastaan harmaaseen collegekankaaseen, jos niille antaisi vapaat kädet ja pussin rahaa. Harmaat lökärit, yksivärinen harmaa huppari, ja siihen sitten vielä harmaat sukat lahkeen suun yli vedettynä. Ei käy! Hirveitä smurffeja, sanon minä! Tunnin väännön jälkeen saatiin lopulta aikaiseksi jonkinlainen välirauha ja kassalle kasa kouluvaatteita. Minä kaivoin kiltisti lompakkoni ja maksoin lähes KAKSISATAA EUROA vaatekasasta, jonka parissa vääntö jatkuu seuraavat pari kuukautta, jonka jälkeen en jaksa enää vaivautua. Menkööt reikäisissä housuissa... Ja kylillä ne sitten puhuu, että ei ole edes ehjää vaatetta varaa lapsilleen ostaa.

Ihan järkyttävää muuten miten paljon toisten kavereiden mielipiteet vaikuttaa lasten vaatteiden valintaan. Löydettiin tosi hyvä, siisti t-paita, mutta se ei käy, koska KAIKKI inhoo sitä korisjoukkuetta, jonka nimi edessä lukee.  Haloo! Paljosta vetoa, niin ne "KAIKKI" ei edes tiedä mikä on korisjoukkue!

Ihan siitä ilosta, että mulla vielä on jonkun asian suhteen sananvaltaa, ostin Vealle söpön Hello Kitty -mekon hoitoon. Ne on aivopesseet mut. Iso kissanpää alkaa näyttää jo ihan hyvältä, vaikka aikaisemmin se oli ainoa eläin josta sain allergiaa.


Huomaatteko muuten, muistin nimikoida vaatteet heti kättelyssä. Olen ollut jo kohta kakstoista vuotta täysvaltainen äiti, enkä vieläkään muista nimikoida lasten vaatteita päiväkotiin...

Kaikesta huolimatta, ihanaa viikonloppua meille kaikille!
Nautitaan rakkaitten seurasta jos vain suinkin se on mahdollista,
vaikka ne juuri monesti koettelavatkin meidän hermoja tehokkaimmin!
Meilläkin on huomiseksi tiedossa koko perheen yhteinen päivä maalaismarkkinoilla,
jospa sieltä löytyis jotain kivaa.
Lehmiä ainakin :)


26. elokuuta 2010

Tunnustusta ja saunamakkaraa

Ihan ekaks lämpöinen kiitos Mirvalle ja Hannalle, joilta sain ihanan tunnustuksen, jota jo viimeviikosta esittelinkin. Iso rutistus teille tytöt. Näiden tunnustusten symbolinen arvo on mulle tärkeä! On ihan huimaa, että joku haluaa muistaa juuri minun blogiani kaikkien näiden ihanien blogien joukossa. Nöyrin mielin siis kiitän ja kumarran! Vieläkö te jaksatte kuulla musta uusia asioita?

1. Olen ihan täysin toivoton sipsiaddikti. Pussi menee ihan kevyesti.
2. Sipsin kanssa pitää ehdottomasti olla myös dippiä. Aurajuusto on paras!
3. Haluaisin olla sporttinen ja elää terveellisesti, mutta en vain kertakaikkiaan pysty.
4. Olen yrittänyt urheilua, tositarkoituksella, mutta se ei vain sovi mulle.
5. Kaikki silti aina luulee mua urhelijaksi. Ei ole yks eikä kaks kertaa kun multa on kysytty "oletko sä tanssija". Kerran pyydettiin jopa luistelujoukkueeseen, vaikka oikeasti tuskin pysyn pystyssä luistimilla.
Näytin kuulema luistelijalta.
6. Tämä johtunee siitä, että olen aika pienikokoinen.
7. En yllä koulussakaan laittamaan hiomakoneen johtoa pistokkeeseen. NOLO. 
Vaan joudun joka kerta pyytämään apua.

Itse en tätä tunnustusta kertakaikkiaan osaa laittaa eteenpäin. On liikaa ihania blogeja, ja jos mainitsen yhden, tulee paha mieli toisten puolesta, koska haluaisin muistaa heitäkin. Eikä ole ideaa lähteä kaikkia lukemiani blogeja listaamaan... Olen siis tylsä, ja jatkan teidän muiden blogeista nauttimista ilman tunnustamista. 



Jos vielä jotain tästä päivästä sanoisin, niin kiireinen, rankka päivä loppui mukavaan hetkeen äidin ja isän kanssa, jotka tulivat meille ihan vain saunomaan ja iltapalalle. Pöydässä tarjottiin, mitäpäs muuta, kuin rennosti saunamakkaraa. Itse makkara jäi kuvaamatta, harmi!  Lisukkeena oli ruokaisia salaatteja. Kyllä vaan pieni juhla arjen keskellä piristää kun sen vain jaksaa kyhätä kokoon. Saatiin vielä yllätysvieraatkin iltapalapöytään. Täähän alkaa olla kuin ennen vanhaan Jojensuussa <3

Mukavaa perjantaipäivää teille!
Kohta se onkin taas jo viikonloppu, JIIIHAAAA!!!!!


25. elokuuta 2010

Isoin ikinä!

Siinä se nyt sitten on! Elämäni suurin heräteostos niin rahallisesti, kuin pinta-alaltaan. Kävipä nimittäin kesällä kerran, että käytiin huonekaluliikkeessä katselemassa mattoa ja ostettiin sohva. Sellaistakin voi sattua. Onneksi oli kahden kuukauden toimitusajan verran aikaa haudutella hankintaa ja mikä tärkeintä, venyttää senttiä. Pieni pelko persuksissa odottelin, ja olin varma, että mieli ehtii vaihtua vielä ainakin kymmenen kertaa ennen tavaran toimitusta, mutta kyllä vaan täytyy todeta, että rautasängyn jälkeen ei harmita yhtään!


Siinä me nyt sitten istuskellaan illat ja ihmetellään, kun koko perhe mahtuu ensimmäistä kertaa meidän porukan historiassa samalle sohvalle, ja väleihin jää vielä hajurakoa. 


Mukavaa lepposta loppuviikkoa teille kaikille kylmistä syystuulista huolimatta! Mambakin vois (jos sattuu tätä lukemaan) pikkuhiljaa lopetella radiossa sen ainaisen "vielä on kesää jäljellä" rallinsa. Ei kai  ne usko sitä enää itsekkään!


Ps. Koulussa on ihan ylikivaa!!!

23. elokuuta 2010

Kesällä kerran

Jos huvipuistoissa kärsittiin tänä kesänä yleisökadosta, niin me ainakin kannettiin oma kortemme kekoon koko suvun voimin. Paahtavassa heinäkuun helteessä vietettiin kokonainen päivä huvitellen, ja iso kiitos siitä kuuluu teille rakkaille "ihkuille" lukijoille, jotka äänestitte Vean voittoon tiukassa valokuvakilpailussa alkukesästä. Sateisena, ehkä ihka ensimmäisenä oikeana syysaamuna postilaatikkoon kopsahti Olivialta kuvalähetys, joka toi ihanan lämpöisen tuulahduksen tämän kurjaksi muuttuneen kelin keskelle. Seuraavassa saatte siis nauttia valokuvauspäivän sadosta. Otin oikeudet omiin käsiini rajata muutamaa kuvaa niin, ettei niissä näy vieraita ihmisiä. Tässä tulee
                                                                         VEA YKSVEE






Lämpöinen kiitos vielä Olivialle valokuvapalveluun

 





22. elokuuta 2010

Toimisto

Kyllä tästä viikonlopusta nauttii ihan eri tavalla kun on viikon ensin raatanut niska limassa! Koskaan ei ole siivoaminen ja ihan tavallinen kotielo tuntunut näin mukavalta. Silti ei harmita yhtään, vaikka koulu taas huomenna alkaa. Innoissani jo odotan sitäkin, mutta sitä odotellessa pari kuvaa mun "kotitoimistosta".


Remppa odottaa edelleen rahoittajaa, mutta laitetaan nyt silti vähän väliaikakuvia. Tässäkin tilassa on siis tarkoitus laittaa kaikki muut pinnat, paitsi lattia uusiksi. Tila on aikalailla syrjässä luonnonvalolta, ja tänä aamuna heräsikin ajatus ikkunasta. Tuon vasemman oven takana on kylppäri, jossa on reilun kokoinen ikkuna takapihalle. Kylppäri on ihanan valoisa, ja tuli ajatus, josko tekisin kotitalostani jääneestä vanhasta, pitkästä ja kapeasta ikkunasta pitkän ja matalan ikkunan tuohon oven päälle. Sellaisen, josta ei olisi tarkoituskaan katsella sisään, vaan josta luonnon valo pääsisi tähän pikkuruiseen "toimistooni".


Vaikka tila on pieni, on aika huippua, että omistaa oman paikan keskellä kaikkia arkiaskareita. (Sijainti keittiön, eteisen ja olkkarin välisessä kulmauksessa) Tässä minä myös blogaan ja pidän kirjanpitoa.


Täältä siis lähtevät myös Viivu's Home -blogiputiikin paketit :)


...ja tuo sininen seinä lähtee ensimmäisenä...
Harkitsin jo sen nopeaa väliaikaistapetointia tässä yks ilta, mutta en 
sitten viitsinyt nähdä turhaa vaivaa.
Ehtiihän tuota.

Lepposaa sunnuntaita kaikille teille lukijoille!


21. elokuuta 2010

Seitsemän

Tänään tupsahti kommenttilootaan ihana tunnustus.
Sen myötä haastettiin kertomaan seitsemän asiaa itsestä.
Olen täällä blogissa kertoillutkin jo aika avoimesti kaikenlaista (mm. sata asiaa), 
mutta katsotaan löytyisikö vielä jotain uutta.

1. Tykkän lehmistä.
Ne on niin hassuja otuksia.
Kaunosielusia, räpsyripsisiä naisia liian isossa ruodossa.

Penni tuonkin ajatuksista!

2. Vaikka sain jokunen aika sitten elämäni ensimmäisen pionin, on juhannusruusu edelleen
se kaikkein kaunein kukka.


3. Haluaisin hirveästi asua maalla,
mutta musta ei vain ole siihen.
Ei vain ole!


4. Olen aikalailla puhelias ja ulospäin suuntautunut, ja siksi tarvitsen paljon ihmisiä
ympärilleni. Vuorokausi yksin on aikalailla maksimi. Sen jälkeen etsin ihmisen
vaikka kiven silmästä.

Kuva: Jarkko Laamanen

5. Olen ihan kamalan huono seuraamaan nopeusrajoituksia,
ja ihmettelen etten vielä ole saanut sakkoja.
6. Haaveilin aina suurperheestä, mutta nyt olen tyytyväinen kolmeen ikiliikkujaan
jotka pitävät minut sopivasti hereillä.


7. Olen onnellinen.
Oikeasti.


Kiitos Päivi tästä!

Tosi monet on tän jo saaneetkin, enkä taida nyt laittaa tätä eteenpäin...
Vähän tylsä olen :( 
On niin paljon ihania blogeja ja kirjoittajia, jotka olisitte tän ansainneet. 


Lepposaa viikonloppua teille!



19. elokuuta 2010

Ikävä vieras

Mistä tuntee syksyn?

- Jokavuotisesta täitiedotteesta.

Tänä syksynä täi ehti ennen tiedotetta.
Meidän eka kerta, ollaan tässä ihan noviiseja. 
Onneksi tänään on sentään oltu ilta kotona. On ollut aikaa pestä pyykkiä, saunottaa ja pakastaa.
Sitä tuntee itsensä tärkeäksi kun ei tarvitse jouten maata.
Kaikkien päähän on valeltu hermomyrkyt vaikka yhdessä pollassa vain oli elämää.
Näiden ötököiden kanssa ei koskaan voi olla liian tarkkana. YÄK!

Kun järkytyksestä ja pahimmasta pyykkivuoresta pääsin yli, oli jopa hetki aikaa perehtyä muutamaan uuteen syyskuvastoon, jotka onkin jo odotelleet lukijaansa. Bloomingville on kyllä vuodesta toiseen ihan mun suosikki! Niin kauniita väriyhdistelmiä! Yksinkertaista karua kauneutta.





Tollasia vihreitä seinähyllyjä on ehkä pakko tilata.
Vihreä ei yleensä ole edes mun väri, mutta tuo on IHANA!

Voimia vielä kaikille viikon viimeiseen päivään!
(Tänään ei muuten enää väsytä yhtään niin paljoa kuin alkuviikosta... 
Oikeassa olitte, tähän taitaa tottua!
Mutta täihin ei, hyi olkoon!!!) 


18. elokuuta 2010

Heikossa hapessa edelleen

Kiitos ihanista kommenteista edelliseen postaukseen! Silmät ristissä tuskin pysyn enää tuolilla, joten en nyt ala jokaiseen niihin erikseen vastaamaan. Annatte varmaan anteeksi. Miten tämä arki voikin olla näin hektistä? Kalenteri on niin täysi, että rapsahtelee liitoksistaan. Tarvitaan selvästi priorisointia, tai hukka meidät perii... Aloitin siis tilasisustajan opinnot ja isona minusta tulee sisustaja, joku tätäkin kyseli edellisissä kommenteissa. Lisäksi teen myyntihommia ja kaikenlaista... sivussa yritän  pitää perheen kasassa ja lapset hengissä, joten hommaa riittää.

Olis tosi paljon kerrottavaa, mutta laitan tähän nyt vaan ekan kuvan Veasta Linnanmäellä. Sain sen valokuvaajalta eilen.  Lisää on tulossa! Omaa kameraa en ehdi nähdä kuin pitkillä suorilla, joten blogaaminen on senkin vuoksi vähän kankeaa. Turha hehkuttaa koulun ihanuuksista kun en voi edes kuvia vilauttaa, mutta ei hätää, en ole lopettamassa blogausta. Jos jaksatte "roikkua" mukana niin palaan vielä inspiroivien juttujen kanssa, sen lupaan! Vaikka arki on väsyttävää, on IHANAA oppia uutta!



17. elokuuta 2010

Pohdinnan poikanen

Tänään ollaan aikalailla viisaampia kuin eilen. Pikkuhiljaa itsellekin alkaa hahmottua mihin on tullut päänsä työnnettyä. Koulu on siis alkanut ihan toden teolla, ja ainakin tähän saakka se on ollut enemmän kuin mitä uskalsin edes toivoa. 


Arvatkaa mitä! Me päästään jo ens kuussa sisustamaan ihan oikea talo! Oikea uusi vasta valmistuva omakotitalo oikeille asiakkaille!!! Aika jännää tiedossa siis. Eilen aloitettiin sisustussuunnittelun opiskelu teoriassa ja tänään alkoi  huonekalusuunnittelun ja valmistuksen kurssi, jossa saadaan opetella pöydän tai tuolin tekoa. Ensi viikolla sit entisöidään... 




Tän päivän kuvat on kahdesta vanhasta tuolista, jotka nappasin kirpparilta mukaani. Meinasin ensin käyttää entisöintityössä, mutta nää taitaa kyllä kelvata mulle enemmän kuin hyvin ihan näine kolhuineen... Niinpä taidan joutua käymään siellä kirpparilla vielä toisen mutkan.



Huomaan kaiken uuden keskellä käyväni pienessä mielessäni myös blogaamiseen liittyvää keski-iän kriisiä.
Eikös näiden elinkaari ole kolmisen vuotta?
Jatko mietityttää, mikä johtuu varmaan siitä, että elämäntilanne muuttui taas kerta heitolla ja sitä 
joutuu miettimään uudestaan tämän blogaamisenkin paikan ja merkityksen uudessa elämäntilanteessa.

Mukavaa viikkoa jokaiselle <3


16. elokuuta 2010

Irtiotto

Huhheijaa!
Vieläkö täällä käy joku? 
Takana varmaan mun ensimmäinen, totaalinen, usean päivän mittainen irtiotto blogimaailmasta vuoteen.
Napanuora tietokoneeseen on katkaistu täysin, mutta eipä hätää,
sitä kursitaan kokoon parhaillaan!



Meillä oli ihana naisten blingbling viikonloppu Jyväskylässä
täynnä tunnelmaa, tuoksuja ja hyvää seuraa.
Yllä oleva kuva kuvastaa aika hyvin sitä tiimihenkeä mitä siellä koettiin. 
Mun ranteessa ihka uusi SNÖ josta olin jo pitkään haaveillut!
Lasisia kirkkaita helmiä ja hopealaatta.

Tosi paljon on taas tapahtunut, aloitin muunmuassa opiskelut tänään (JA TYKKÄSIN!!!!)
Niinpä minusta on tullut kiireinen nainen ja taas on mentävä, mutta palaan!
Halusin vain kertoa, että täällä ollaan!