Allekirjoittaisitko sinä lauseen:
"Renkaat vyötäröllä ovat onnellisten hetkien kertymää..."
Minä en.
Väitän, että lause ei pidä lainkaan paikkaansa! Ainakaan minun kohdallani.
Olen huippuhyvä syömään suruuni, yksinäisyyteen ja tekemisen puutteeseen. Jos minulla on mielekästä puuhaa ja seuraa, voin olla pitkiäkin aikoja syömättä, tai ainakin muistan syödä kevyemmin. Säännöllinen tasapainoinen elämä tekee painonhallinnastakin helpompaa. Jotka minua yhtään tuntevat, tietävät, että kolmannen lapsen syntymän jälkeen minun on ollut erityisen vaikeaa päästä eroon raskaudenaikaisista liikakiloista (vai pitäisikö sitten sanoa liikailoista?).
Laihisblogin innostamana pudotin loppuvuodesta nelisen kiloa ja olen onnistunut saavutetun painon pitämään. Siihen kai voisi olla tyytyväinen, mutta vielä monta kiloa olisi pudotettavana. Päätin laittaa laihisblogin jäihin siellä ilmenneiden ongelmien vuoksi ja siirtyä tälle puolelle kaikkine kiloineni :) Koittakaa kestää!
Nyt olis sitten viimeistään aika ottaa itseään niskasta kiinni ja rutistaa taas muutama kilo alaspäin ennen kevättä.
Koska inhoan kylmää ja märkää, tein sisäsiistin investoinnin ja ostin Nintendo Wii:n.
Tähtäimessä terveempi tulevaisuus ja kiinteä keskivartalo ;)
Olinkohan ihan tyhmä ja mainoksen uhri?
Onko kellään kokemusta?
(Tätähän olisi tietysti kannattanut kysyä ennen kuin ostaa...)
Jokatapauksessa motivaatio on taas nousussa ja te saatte toimia tsemppareina. (soriiiii....)
Aion tästlähtien raportoida kiloistani sivupalkissa.
En siksi, että se jotakuta kiinnostaisi, vaan siksi, että julkinen häpeä on paras motivaattori ;)
Kiitos kärsivällisyydestä!
