21. lokakuuta 2009

Kotini on mökkini

Viimeaikoina olen miettinyt (sattuneista syistä...) paljon mitä minä
oikein kodiltani haluan. Jatkuvasti törmään kysymykseen:
Miksi ette rakenna?
Miksi uusi nykyaikainen ratkaisu ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta?

En ole keksinyt kuin yhden, itselleni tärkeän seikan, joka loppupelissä ratkaisee talovalinnan.
Minulle koti on paitsi arkiasunto, myös loma-asunto.
Ei sillä ettenkö voisi lomilla matkustella,
mutta en ole koskaan haaveillut esimerkiksi kesämökistä.
Minusta ei yksinkertaisesti olisi kahden huushollin pyörittäjäksi.
Kotini sen sijaan pitäisi olla minun mökkini.
Puusta tehty,
lämminhenkinen ja tunnelmallinen.



Se nariseva pieni paratiisi, jossa saisin hipsutella villasukat jalassa.
Paikat ei saisi olla niin justiinsa.
Pitäisi olla vapaus kantaa uunipuut suoraan vanhalle lautalattialle tuvan nurkkaan.

Vapaus hipsutella yöpukusillaan pihamaalla kesäaamuina keräämässä aamuauringon ensisäteet kahvikupin pohjalle.

Sitä minä toivoisin.

:)Viivu