Niinhän siinä kävi, että viikonloppuleskeksi jäin! Ällän pojat voittivat 6-0 ja miekkonen suuntasi autonsa keulan kohti yläkouluaikaisen luokkanasa luokkakokousta toiselle puolelle Suomea. Sikäli hauska tapaus, että tästä luokkatapaamisesta näyttää muodostuneen jokavuotinen perinne. Luokka nimittäin on ollut aikanaan poikaluokka, ja kaikki ilmeisesti edelleen ovat miehiä. Näinä aikoina sekään ei aina ole ihan itsestäänselvyys...
Lohdutuslahjaksi ostin itselleni kukkakimpun mallia "Prisma" (alkaiskohan Prisma maksamaan mulle jotain mainosrahaa kun se nimi alkaa vilahdella näissä teksteissä liiankin tiheään... ). Kyllä se vain tekee kodikkaan ja huolitellun vaikutelman ja tunnelman ankeampaankin kotiin. Vielä kun illalla vähän siivoilin ja levittelin kynttilöitä ympäriinsä, oli illuusio "kodista" lähes täydellinen.
Tänään sitten mummo paukkasi paikalle omien kukkapukettiensa kanssa.
(Prismasta, tietysti!)
(Prismasta, tietysti!)
Ja nyt meillä on näitä tuoreita ihastuksia vähän joka nurkalla.
Mutta ette kyllä ikinä arvaa
minkä sain tänään kaulaani???
Ja ne jotka TIETÄÄ ei saa arvata!