Ainoa oikeasti rauhallinen hetki tehdä hommia meidän perheessä on yö. Niinpä illalla kun lapset saatiin sammumaan me kaivettiin miehen kanssa tapettiliisterit ja harjat esiin ja aloitettiin tapetointi... Tai oikeastaan tapetoinnin tee-se-itse pikakurssi. Kumpikaan ei nimittäin ollut tapetoinut koskaan aikaisemmin. Tähän asti meillä on aina ollut seinissä vain maalia.
Näin jälkiviisaana vois todeta, että harjoittelutapetiksi olisi tietysti voinut valita hieman helpommin kohdistettavan kuvion. Maiden rajat ja joenmutkat tuli aika tarkkaan syynättyä, ja muutama ylimääräinen mutka saattoi johonkin kohtaa tulla... Kaikenkaikkiaan olen kyllä aika ylpeä lähes saumattomasta yhteistyöstä. Tämän jälkeen varmaan mikään kuviotapetti ei tunnu ylitsepääsemättömältä... Vai olenko väärässä?
Välillä piti vain ottaa rennosti ja ihastella työn tulosta...jalat tukevasti Afrikassa.
Jos tämä koko komeus on aamulla vielä kiltisti paikoillaan, voidaan huokaista helpotuksesta...
Ennen sitä en varmaan uskalla edes hengittää seinän takana.
Ennen sitä en varmaan uskalla edes hengittää seinän takana.
Tässä vaiheessa on pakko pyydellä anteeksi jo tätä remonttijuttujen paljoutta ja rumia, pimeitä kuvia öisistä hämärähommista, mutta tätä tämä meidän elämä tällä hetkellä on... No, osataan me välillä lomaillakin. Viriteltiin pihalle muurikka pannu ja paistettiin ihania lettuja iltapalaksi, NAM!
Mukavaa tiistaita kaikille teille siellä!
Ensi yönä onkin tähtitapetin vuoro...
