31. joulukuuta 2010

Uusi vuosi

Vanhat kujeet...



Vauhdikasta, mutta turvallista vuodenvaihdetta kaikille teille ja meille!
Palataan ens vuoden puolella :)

Terkuin Viivu ja pikkuterroristit

29. joulukuuta 2010

Joulun rippeitä

Meillä tehtiin tänään historiaa. Tehtiinkö teillä?
Lehtitietojen mukaan suurimmassa osassa suomalaisia koteja kuusi on kannettu pihan perille 
ennätysajassa, ja sama tapahtyi täällä tänään, ja vieläpä ihan omasta tahdostani!
Yleensä olen se, joka venyttää kuusen elinkaarta aina pitkälle uuteen vuoteen. Koristeita vain vaihdetaan hieman "vähemmän jouluisiksi" uuden vuoden tienoilla, mutta tämän vuoden kuusi neulasineen oli kerrassaan säälittävä esitys! Heti tullessaan se kyllä levitti ihanan tuoksunsa erityisen voimakkaana koko tupaan, mutta joulupäivän aamuna meillä ei voinut edes hengittää, etteikö nurkasta olisi kuulunut vienoa ropinaa kun kuusi pudotti neulasensa. Ja neulasia minä tottavieköön yleensä siedän! Olen valmis imuroimaan päivittäin ja kyykkimään kastelukannun kanssa pari kertaa päivässä, kunhan vain saan pitää kuuseni, mutta silloin kun imuri ei enää riitä, vaan esiin on kaivettava lumilapio, on neulasia kertakaikkiaan liikaa!

Ihan himppusen harmittaa, kun en saanut jatkaa joulua edes kuusen muodossa...
Siitä on niin haikea aina luopua, joulusta.











 Viimeiset ylipitkiksi kasvaneet hyasintit leikkasin lasimaljaan leikkokukiksi.



26. joulukuuta 2010

Tähti hukassa

Meidän jouluperinteisiin tuntuu kuuluvan kuusen kynttilöiden osto aattoaamuna. Joko ne ovat hukassa, tai sitten ne ovat rikki. En nyt ihan hetkeen muista joulua, jolloin oltaisiin saatu valot kuuseen ilman kauppareissua. Tänä jouluna päänvaivaa aiheutti myös tähti. Osa meidän muuttokuormasta on nimittäin edelleen purkamatta Jonsuusta muuton jäljiltä. Tavarat on olleet varastossa toisella paikkakunnalla nyt kohta kaksi vuotta, ja mulla on kyllä sellainen olo, että kun ei ole kahteen vuoteen tarvittu, niin en kyllä jaksaisi sitä huoneellista "rojua" tännekään raahata. 

No mutta siis, se latvatähti, se on "siellä jossain". Niinpä meidän kuusi sai tänä vuonna tällaisen ihan itse tehdyn kertakäyttöisen paperitähden.



Mukavaa arjen alkua niille, joilla se jo painaa päälle. 
Me jatketaan vielä hetki lötväilyä ja suunnataan huomenna alennusmyynteihin.
Alennysmyynti luvassa myös omassa putiikissa pikapuoliin...Olkaahan kuulolla :)


25. joulukuuta 2010

Joulupäivähommia



Joulupäivää on vietetty leppoisissa ja perinteisissä merkeissä syöden ja löhöillen. Joulupäivä onkin ehkä vuoden päivistä se parhain. Kaikki on valmista! Kiire loppuu, ja kaikki pysähtyy. Lahjaröykkiöstä syntynyt kamala paperikaaos on raivattu roskikseen ja on aika vain nauttia tunnelmasta, lahjoista, rakkaista ja valmiista ruuasta, jota pöydät ja kaapit ovat pullollaan. 


Isikin pääsi vihdoin lenkille pakkasesta huolimatta.
Huomatkaa hullunkiilto silmissä...
Tuntuu kuin koko perhe olisi herännyt eloon rankan syksyn jälkeen.

Jokunen sana täytyy kai mainita lahjoista, joita itsekin sain. Kiitos vaan pukille, jonka arvelen sitten kuitenkin vähintään lukevan tätä blogia...voipa olla, että kirjoittaakin... Nimittäin paketista paljastui UUSI KAMERA!!! Tiedän, säälittävää! Olen aina ollut sitä mieltä, että itse ostettu lahja ei ole lahja, ja ihan typerää koko semmoinen itsensä huijaaminen, mutta kyllä nämä kuvat vaan on NIIN paljon tarkempia!


 Täällä on liipaisinsormi herkässä :)
Mallina meidän nuorin jouluvieras.


 Pari kuvaa saatiin minustakin uusissa vetimissä. Sisko oli nimittäin pannut rakkautensa peliin ja ostanut mulle ihanan kaulurin, ja neulonut siihen sopivat säärystimet. Tykkään!


 Täällä ilta alkaa pikkuhiljaa rauhoittua aikuisten peli-juusto-illaksi.
Ihan parhautta!

See you!






23. joulukuuta 2010

Taas pääsimme jouluun...

Tänne asti päästiin, vaikka tänään välillä tuntui, ettei se joulu taida meille tullakkaan.
Kaikki oli vielä aamulla vinksin vonksin,
tai ainakin heikun keikun.

Paketit paketoimatta,
piparit paistamatta,
kuusi sulattamatta ja 
pikku-apulainen teki kaikkensa, ettei äidillä
ollut aikaa mihinkään muuhun kuin pikku-tihulaisen
jälkien raivailuun.


En edes yritä luoda teille kuvaa tunnelmallisesta, seesteisestä joulurauhasta,
koska rauhasta täällä ei ole tietoakaan ennen keskiyötä.
Tällä hetkellä noita 
tihulaisia tuhisee ninittäin siskonpedissä viisi.
Lapsen riemusta ei ole puutetta, joten oma unelmani joulurauhasta kestää tämän kyllä!

Iloista joulun tohinaa teille kaikille!

21. joulukuuta 2010

Hiihtimet

Sukset sisään survaistiin.
Ensin auton takaluukusta ja sitten kotiovesta 
aina olohuoneen perille asti.


 Minusta nämä on ihanat!
Justiinsa sopivasti, eli PALJON kuluneet.


Näillä minä joulua kohti hiihtelen ;)


20. joulukuuta 2010

Ihanat lapset Nakurussa

Muistatteko, kun viime vuonna keräsimme yhdessä lahjoituksen lastenkodin lapsille Nakurussa?
Uudet lukijat, voitte kurkistaa viime jouluiseen projektiin tästä
(Eikä vanhoillekkaan tee pahaa kerrata):


Ja tästä, mitä sitten saatiinkaan aikaiseksi:


Me tehtiin se, pieni ihme.

Tänä jouluna minä aion taas tehdä sen.
Lähettää osan yltäkylläisestä joulustani noille rakkaille.
Jonkun lapsille ilman vanhempia.

Kaijaleena on jo paikan päällä, mutta raha kulkee ilman kantajaakin.
Jos sinä haluat myös osallistua, voit tehdä oman lahjoituksesi tilille
802057-10060193 / Kaijaleena Muchiri.

 Vanhaan tapaan raha menee lyhentämättömänä suoraan lasten tarpeisiin ilman välikäsiä.
Ja tottakai kerron sitten teille taas joulun jälkeen Kaijaleenan kuvaterveiset 
Nakurun lasten joulusta :)


Raha on muuten hyvä lähettää viimeistään keskiviikkoon mennessä, 
niin se varmasti ehtii jouluksi!

Ihanaa joulun odotusta ihan jokapuolelle!

19. joulukuuta 2010

Ostajaiset

Työntäyteinen viikonloppu takana Paltaniemen vanhalla tunnelmallisella puukoululla. Viivu on nyt kovasti väsynyt, mutta onnellinen! Oli ihanaa tavata teitä lukijoita ihan livenä. Sitä ei voi sanoin kuvata. Kauppakin kävi taas mukavasti ja se kertoo sen, että joulua valmistellaan joka puolella  nyt ihan urakalla.

Oma pelastukseni oli se, että viereisessä pöydässä myyntikojuaan pitivät Kivikylän kotileipomon tytöt Ristijärveltä. Olin kauhuissani jo panikoinut jouluruokien ja leivonnaisten  kanssa (ihan vain ajatuksen tasolla) kun viimeinenkin viikonloppu meni yllättäen työn merkeissä, mutta nuopa reippaat tyttöset olivat leipasseet muutamat sadat kakkuset ja piiraat, ja päivän päätyttyä poistuin paikalta laatikko notkuen mitä perinteisempiä jouluherkkuja.

Joulumielen toi myös se, että tänä jouluna meillä ihastellaan koululaisten  ITSE kasvattamia hyasintteja! Ihana ajatus! Viidesluokkalaiset olivat puutarhalla kasvattaneet hyasintteja, hoitaneet niitä, koristelleet, ja vieläpä möivätkin myyjäisissä. Luokkaretken hyväksi, tottakai! Näin lämmöllä kasvatettuja hyasintteja meillä ei ole ollut vielä koskaan! 



Kukat ovat vielä sopivasti nupulla, ja ehtivät hyvin juuri jouluksi.



Loppujen lopuksi en ole ihan varma oliko kyseessä minun osaltani enemmän myyjäiset vai ostajaiset,
mutta yhtä kaikki,
hauskaa oli!

Mukavaa viikkoa sinulle!
Ai niin, ja ensi viikolla arvotaan kyltti!
Pysykäähän kuulolla :)

18. joulukuuta 2010

Paljon onnea

Brad Pitt
47-vuotta
( Ei voi... VOI EI!!!!)




Katie Holmes
32-vuotta
(wow)


ja
minä!
25-vuotta 
... ja risat 

Itseasiassa olen aina ollut sitä mieltä, että syntymäpäivänä pitäisi sankarin sijaan juhlia ennenkaikkea äitiä.
Enhän minä mitään tehnyt.
Synnyin vain.

Huomenna siis tarjoan äidilleni kakkua.
Ison palan.
Koska ei tänään päässyt.

Viivu

14. joulukuuta 2010

Puodin puolelta

Tulin vain kertomaan, että puodin puolella jouluisia hintoja on nyt alennettu, ja torstaihin mennessä tehdyt tilaukset ehtivät vielä jouluksi kotiin! Tervemenoa kurkkimaan muutkin kuin tontut :)

13. joulukuuta 2010

Haudan reunalta

Heippa vaan kaikille pitkästä aikaa! Kiirettä pitää, mutta en suinkaan ole teitä unohtanut. Olis niin monta postausaihetta, mutta kaikissa joku mättää. Kamera reistailee ja siitäkin pitäisi kirjottaa joulupukille, mutta kun pikkuisen epäilen, ettei se pukki lue tätä(kään) blogia. Vahinko!

Silloin kun ei keksi muuta sanottavaa, ei ole saanut kuvattua mitään uutta,  tai ei vain muuten jaksa edes yrittää keksiä mitään kovin kehittävää me äidit voidaan aina puhua lapsista ja niiden suolen toiminnasta. Jälkimmäiseltä teidät säästän, mutta kuvaksi saa nyt kelvata se ainoa kelvollinen otos jonka tuo kameran raato suostui hautajaisista ottamaan. Viikonloppu meni siis flunssassa (kyllä, taas!) ja hautajaisissa. Surullinen juhla sujui onneksi hienosti kaikkien osalta. 

Niin mielelläni olisin laittanut tähän kuvan myös meidän kauniista kukkalaitteesta, mutta se jää nyt sitten myöhemmäksi. Kaiken surun keskellä oli hauska seurata lasten käyttäytymistä ja syvällisiä pohdintoja elämästä ja kuolemasta. Niin ihanan mutkatonta!  Samassa lauseessa pohdittiin "Mahdankohan minä päästä hautaan jo kymmenen vuotiaana vai vasta vanhuuksena" ja kiiteltiin karjalanpaistin kokkaajaa sopivasta suolasta.


"Tässä on suola kohillaan"

Mitään lempparijuhlia hautajaisista ei varmasti koskaan tule, mutta oli ihanaa tavata eläviä sukulaisia ja todeta, että elämä jatkuu. Mummo on poissa, mutta 91-vuotiaalle se suotakoon. Mummo tunsi Tien, ja on nyt kotona. Päällimmäisenä siis kiitollisuus pitkästä, rikkaasta elämästä.


Ps. Vielä ehditte osallistua arvontaan!

6. joulukuuta 2010

Itsepäisyyspäivä

Meidän lapset on varmaan käsittäneet tän itsenäisyyspäivän jotenkin väärin...

Siitäkin huolimatta ilmassa on myös juhlan tuntua...


Suomen suurta päivää täällä vietellään ystävien seurasta ja hyvästä ruuasta nauttien, sekä tietysti nenä tiukasti TV-ruudussa.


Löysin vielä purkamattomasta muuttolaatikosta vanhan liitutaulun, joka saa toimia tänään rakkaan kotimaan onnittelukorttina.


Sinivalkoiset kynttilät odottavat iltaa.
Siihen saakka mennään valkoisilla.


Tunnelmallista joulukuun kuudetta jokaiselle!


Toivottelee,



4. joulukuuta 2010

Pikkuinen joulu

Se oli eilen sitten jo kolmas jouluateria tälle joululle... Tästä ei hyvä seuraa! Taidan aattona haastaa possun muhkeilla muodoillani, *huokaus*. Ruoka on siitäkin huolimatta pikkujouluissa hyvän seuran jälkeen parasta! Ihanaa on myös kerrankin laittaa ihan kunnolla puuteria pintaan ja juhlia ihan aikuisten oikeasti.


Samaan syssyyn kävin myös pitkästä aikaa kampaajalla. Vahinko, ettei lopputulos pääse oikeuksiinsa näissä kuvissa. Väristä tuli nimittäin kerrankin hieno! Aurinkoraidoilla tehty vaalea, mutta hopeaan vivahtava, jossa seassa on tummempia raitoja sitä oikeaa, omaa maantien harmaata. Tykkään!  Tavoitteena hiukset, jotka voisi jatkossa käsitellä mahdollisimman hellävaroen ilman koko pään kestovärjäyksiä. Alku näyttää lupaavalta.


Hyvät pikkujoulut saa, kun tajuaa lähteä itse kotiin riittävän ajoissa!

Tänään on sitten vietetty leppoisaa kotipäivää ja leivottu ihanuuksia pakkaseen joulun varalle.

Ihanaa huomista adventtia kaikille!
Se onkin jo toinen.
Hui!
 



Ai niin, ja muistakaa myös arvonta, se jatkuu sivupalkissa olevasssa linkissä omalla painollaan...
Teidän viestejä on ollut AIVAN HUIKEAA lukea!!!
Kiitos kivoista yhteisistä kahvihetkistä ;)

30. marraskuuta 2010

Arvonta Ramsign-tyyliin

Huomenna se sitten taas alkaa, joulukuu ja joulukalenterin vimmattu avaaminen! 

Joulukuun kynnyksen kunniaksi avaan minä blogissani jouluisen arvonnan. Olisi ihan huippua taas päivittää ketä täällä käy, joten haastan teidät kertomaan jotain itsestänne! Saadaan muutkin ääneen kuin vain minut :) Laita siis pari sanaa itsestäsi, ja olet mukana! Kirjautumattomat lukijat laittakaa myös nimimerkki, niin voittajan löytäminen on helpompaa. Jos haluat jakaa tietoa arvonnasta, niin linkittäminen on myös sallittua!



Ajankohdasta huolimatta palkinto ei ole niinkään jouluinen, vaan ihan  pätevä mihin vuodenaikaan tahansa! Arvonnan voittaja saa nimittäin valita itselleen mieleisen kyltin Ramsign in emalikylttimallistosta. Mallistoon voit käydä tutustumassa TÄÄLLÄ.


Kyltti on käsin tehty ja valmistettu tuhat vuotta vanhan valmistustavan mukaan, juuri sinulle!


Voittaja saa nimittäin ihan itse valita omaan kylttiinsä tekstin tai numeron!


Kaikki saavat osallistua, ja aikaa on aina joulukuun 15. päivään saakka.


Ihania, eikö?!?
Arpaonnea kaikille!


28. marraskuuta 2010

Yksi kynttilä

Olin jo päättänyt, etten ehdi tänään tehdä sitä perinteistä adventtipostausta.
Ihan perinteistä postausta tästä ei sitten tullutkaan,
koska tänään meillä poltetaan yhtä kynttilää ihan toisesta syystä.



Illan tultua sain kuulla, että kauan hiipunut 
mummoni on äsken  nukkunut pois.
Mummon lähtö oli odotettavissa
ja mummolle itselleen helpotus,
mutta aina elämän rajallisuus saa ihmisen nöyräksi.

Yli kymmenen vuotta sidottuna sänkyyn,
ilman kykyä kommunikoida,
se tuntuikin jo liialta  yhdelle elämälle.
Silti mummo on minulle ennenkaikkea piirakan ja karjalanpaistin 
tuoksuinen muistikuva lapsuudesta.
Muistan lapsena itkeneeni onnesta, kun kuulin edessä olevasta mummolareissusta.
Sellaisesta muistosta ei voi kiittää kylliksi.
Siitäkin huolimatta,

Kiitos sinulle mummo!