Siinä se nyt on!
Elämäni ensimmäinen!
Melkein hävettää tunnustaa, että jos multa olis kysytty pari vuotta sitten pidänkö Pioneista, olisin luultavasti vastannut "kyllä, jos se on syötävää".
Te rakkaat blogisiskot olette valistaneet minua koko kesän siitä, kuinka Pioni on se-ainoa-oikea -kukka, ja olen tullut sen ylivoimaisuudesta kaikkien kukkien joukossa postaus postaukselta vakuuttuneemmaksi.
Mistään en kuitenkaan ole omaani löytänyt, kunnes tänään rakas ystäväni
TOI MINULLE SELLAISEN!
On se hieno!
Näyttävä, jalo, hienostunut...
Tätä varmaan tuijottelen tämän illan kuin vasta syntynyttä lasta.
Ihanaa lauantai-iltaa tämän kukkien kukkasen myötä teille jokaiselle <3
...ja kiitos Johanna!