Pussikukkia

Tuolla alemmassa postauksessa minua oli menty tituleeraamaan energiapakkaukseksi.
Jotta ei nyt vallan liian ruusuinen kuva jäisi,
ajattelin tehdä vaihteeksi taas tällaisen viherpeukaloaiheisen postauksen...

Nimittäin ostin joskus, varmaankin kutakuinkin viikko sitten kauppareissulla tällaiset somat viherkasvit.

Minulla ei ole aavistustakaan mitä ne ovat,
mitä niille pitäisi tehdä,
tai mitä niistä tulee.
(Luultavasti ei yhtään mitään...
paitsi biojätettä.)

Ostin ne, koska ne oli niin halpoja ja mielestäni kauniita.
...Tosin minulla ei ole aavistustakaan paljonko viherkasvit yleensä maksavat.

Sen tiedän, että ruukkuihinhan ne pitäisi laittaa.
Mutta siinä ne somasti pusseissaan nakottavat edelleen...

Saapa nähdä tuleeko näistä taas sellaisia
"Katsotaan kauanko ne pusseissaan elävät" -kukkia.

Ilokseni huomasin kuitenkin , että olitte sitten rakkat ihanaiset naiset menneet taas lisääntymään!!!
Mukavaa huomata että taas on muutama uusi lukija eksyyntynyt joukkoonne.
Olette ihan parhaita!

Sen lisäksi olitte vielä rikkoneet maagisen 10 000 rajankin ennen kuin ehdin edes sadanteen postaukseen. Täytyy alkaa tosissaan miettimään niitä arpajaisia ensi viikoksi :)

Pakkohan tätäkin oli kokeilla!

...edes kerran.
Nähtäväksi jää, saako lupaavasti alkanut viirittäjän ura jatkoa.

Itse ihastuin tekeleeseen ikihyviksi, mutta koska meillä ei VIELÄKÄÄN ole sille paikkaa,
päätin luovuttaa sen tällä erää huudettavaksi. Katsotaan josko jollakin on viirin tarvetta :)

Pitkään aikaan en ole joutanut huutonetissä pyörimäänkään.

Miten vauva on noin hiljaa?

Ennen vean syntymää meillä keskusteltiin perinteisestä aiheesta:
Kumpaa toivotaan.

Äidin ja isin mielestä molempi parempi, ja terveyskin on niin suhteellista, että
elävää ja onnellista lasta toivottiin.

Pojille vastaus oli selvä.
Poika tietysti!

Haaveet karisivat heti rakenneultran jälkeen kun lääkäri totesi:
Tytöltä näyttää!

Uutisesta innostunut äiti alkoi poikien ajatuksia valmistamaan.
Saattaa olla, että tuleekin sisko.
Aikansa pohdittuaan pojat totesivat:

"Me koulutetaan siitä metsästyskoira!
Kyllä se oppii vinkumaan ja haukkumaan."

Tähän asti kun koirat olivat olleet perheen ainoat tytöt :)

Tänään ihmeteltiin sitten miksi vauva onkin yhtäkkiä hiljaa...

Se oli löytänyt kierien tiensä isin panoslaatikolle.

Selvää ainesta!