Nyt ei kyllä taas ole edes mitään asiaa, mutta täytyi tulla jokunen positiivinenkin sana sanomaan tästä terveydenhuoltojärjestelmästä, ettei vallan vain synkkiin asioihin keskitytä. Ihmiselle kun on ominaista avata suunsa silloin jos homma ei toimi, kun taas sitten kun olisi aihetta kiitokseen, se niin helposti jää sanomatta.
Aamulla menimme sisään lasten osastolle, poika kävi leikkurissa (...ja lauleskeli mennessään "Jos metsään haluat mennä nyt"... esilääkitys taisi olla kohdillaan...) ja nyt ollaan jo kotona nuolemassa haavoja. Kaikki sujui ihan ylihyvin. Hoitajat olivat ihania ja kirurgi osasi hommansa. KIITOS!!!
Siinä sivussa kirurgi meinasi vielä myydä meille talonsakin :) Se olisi jo ollut täyttä palvelua se!
Leikkauksen aikana kipaisin kotiin kahville (asutaanhan me sairaalaa vastapäätä) ja minua odotti tällainen ihana rommileivos. Kyllä ne miehet joskus osaa yllättää! Eikä ollut edes oma lehmä ojassa, koska miehenpuolisko on paastonnut kohta jo viikonpäivät (yksi niistä asioista, joita en vaan voi ymmärtää...). Oli muuten aika tujua tavaraa!
Kotona sitten odotti vielä tämmönen ihana. KIITOS siitäkin!!!
olen aina niin yllättynyt ja ilonen kun joku minua tällasella muistaa!
Haluan ojentaa tämän valonpilkahduksen ihan kokaiselle lukijalle!
Nyt sitten vain potilasta hoitamaan ja miettimään mitähän hyvää sitä tarjoaisi äitienpäivänä...
Ensimmäistä kertaa asutaan niin lähellä äitiä ja isää,
että saatiin kutsua ne äitienpäivälounaalle meille.
Kivaa!