Tänään meillä on tyttöilty ja fiilistelty vaaleanpunaisella. Aamu alkoi tekstiviestillä "Se on menoa nyt!" Hätäpäissäni kiskaisin verkkarit jalkaan ja lähdin läheiseen leikkipuistoon kynsiä pureskelemaan... Piti saada muuta ajateltavaa. Vea ei juurikaan puistoilusta perustanut, istui vain tumput suorina rapakon reunalla, mutta minä sain muuta ajateltavaa. Puolenpäivän aikoihin tuli odotettu tekstiviesti: "Siro prinsessa syntynyt".
Miten ihanaa!!! Onnea koko ystäväni perheelle! On aina niin uskomaton ihme, kun yhdeksän kuukauden välillä rankkakin odotus muuttuu näkemiseksi. Joka kerta se ihme saa minutkin ihan sanattomaksi :)
Oma prinsessani alkoi yhtäkkiä näyttää kovin isolta! Sanoinko muuten joskus, ettei meillä ole taaperoa, joka levittelisi kaiken ympäriinsä? No aikaisinpa iloitsin, nimittäin nyt on! Vahvasti vaatteisiin suuntautunut. Vean vaatteet mahtuvat (kun oikein tunkee) vielä toistaiseksi pieneen vaaleanpunaiseen lipastoon joka on makuuhuoneessa helposti käden ulottuvilla. Mutta kenen käsien?
Hetkessä koko lipasto on tyhjennetty. Niskassa roikkuu kasa mekkoja, paitoja ja yöpukuja. Sukkakin pysyy pään päällä jos oikein tasapainoilee. Neiti on siis "oppinut" pukemaan. Pientä hienosäätöä tosin vaatii vielä...
Huomatkaa oikean puoleisessa kuvassa rytkykasa eteisessä. Sinne on levitelty ulkovaatekori matkalla... Pupu (Einarin korvike) seuraa näytöstä vieressä. Laatikkoparat ovat kovalla koetuksella ja yhden laatikon pohja repsottaa jo. Mukavaa loppuviikkoa ihan jokaiselle! Tää lähtis tästä keräilemään ;)
