Kaikkihan me tiedetään, että miehet on Marsista ja naiset Venuksesta. Meidän tapauksessa tuntuu kuitenkin välillä siltä, että ukkokulta on ihan vain kotosasti metsästä ja minä jostain tapettihyllyn ja kenkäosaston välistä. Te tiedätte sanomattakin, että minä olen aika tulessa tän rempan kanssa. Eilen käytiin (taas vaihteeksi) syvällinen keskustelu "tapeteista". Minä istun koneella, mies makaa lattialla sanomalehden takana. Toinen vaahtoaa tapeteista ja toinen puhuu vain ja ainoastaan (arvatkaas mistä), haulikosta.
Tilanne kestää hetken, kunnes päätän nostaa kissan pöydälle. Tivaan syytä marttyyrin äänellä: miksei kiinnosta, mikset innostu , miks et voi hetkeä keskittyä rempan suunnitteluun jne... kunnes mies ilmoittaa, että hänestä nyt vaan ei ole tarvetta puuttua asiaan, koska hän on aina ollut tyytyväinen suunnittelemaani sisustukseen.
Niin... Tätähän täytyy ihan pohtia... Haluaisinko oikeastaan edes vääntää kättä siitä, millaiset tapetit meille laitetaan olohuoneeseen, vai onko oikeastaan ihan hyvä, ettei puoliskolla ole minkäänlaista tarvetta puuttua asiaan? Miten teillä? Kuka määrää kaapin paikan? Tiedän, että aika iso osa tätä blogia lukevista naisista kuitenkin haluaa sisustaa kotiaan, mutta kenen ehdoilla? Miten teidän miehenne suhtautuvat sisustukseen?
Laitan tähän maistiaisia vielä noista minut "villinneistä" seinäpapereista :)
Aika hempeitä...
Voihan se olla, että mies tulee vielä katumapäälle, mutta kassalla on myöhäistä yskäistä...
Ihanaa, että jaoitte mun kanssa nämäkin kuvat ;)