13. heinäkuuta 2009

Tuulen viemää

Tänään on ollut ihana päivä!
Ensin kaupunkireissu pikku-prinsessan kanssa ja sitten ensimmäistä kertaa kahvilla uuden ystävän luona. Ensimmäistä kertaa Vea viihtyi vaunuissa sen verran, että sain pari kauppaa kierrettyä sen kanssa. Kyllä pojat olivat erilaisia! Nukkuivat vaunuissa kiltisti, kun äiti sovitteli vaatteita. Neidille se ei käy alkuunkaan...

No mutta, ihanaa oli, ja saimme nauttia pitkästä aikaa ystävän seurasta.
Se kun ei ole näin uudella paikkakunnalla itsestäänselvyys.
Kauhea ikävä meinaa välillä vallata mielen kun ajattelen kaikkia rakkaita entisessä kotikaupungissa.

Ilokseni huomasin, että myös tänne blogimaailmaan oli tupsahtanut pari uutta tuttavuutta.
Olette sydämellisesti tervetulleita <3

Sattumoisin avasin äsken television, jota tulee nykyisin kyllä katsottua tosi vähän.



Iki ihana Tuulenviemää oli juuri alkamassa!
Olen varmasti katsonut tämän elokuvan viimeksi 20-vuotta sitten.
Siihen liittyy aivan erityinen muisto ja tunnelma.
Näin ensikerran tämän raastavan suloisen rakkaustarinan omassa mummolassa.
Se oli ensimmäinen kerta, kun sain "valvoa myöhään" ja "katsoa aikuisten elokuvan".
Koko suvun voimin kokoonnuimme television ääreen pimeään tupaan.
Oli lupa valvoa.
Ukki torkkui keinutuolissa, ja minä istuin lautalattialla hievahtamatta.
Imin elokuvaa itseeni!

Ihailin pukuja, tunnelmaa, itsepäistä nuorta Scarlett O´Haraa ja rakastin Ashley Wilkesiä vähintään yhtä tulisesti kuin hän :)



Nyt tuo kaikki melkein naurattaa...
Mutta totuuden nimissä täytyy sanoa, että näin tyttöjen kesken kotona ollessa
minä todella toivon, että voisin joskus vuosien päästä katsoa tuon klassikon vielä
oman tyttäreni kanssa.

Romanttista iltaa kaikille !

Viivu


12. heinäkuuta 2009

Sisustusvimma

Tästä ei kyllä hyvä seuraa :)

Kokoajan on mahdoton innostus ja vimma sisustaa,
mutta kun ei ole kotia mitä sisustaa...
Se vimma sitten ajaa kauppoihin ja putiikkeihin, ja sieltähän ei pois selviä
ilman kamalia (ihania) kantamuksia.




Nytkin ihan vain ruuanhakureissulla ollessa mukaan tarttuivat nämä ihanuudet.
Pitihän ne ostaa kun olivat ainoat jäljellä olevat...
Sääli ne olisi ollut sinne hyllyyn jättää.

Sitten siinä kuitenkin käy niin, että uuteen kotiin muutettuamme huomaan,
että eiväthän nämä minun ostokseni sovi sinne uuteen kotiin ollenkaan...
Tulee paljon kivaa tavaraa huutonettiin ;)
Olkaa tarkkana !

Miesväestä viimeisetkin karkasivat kesälomareissuilleen tänään, joten
täällä ollaan nyt ihan tyttöjen kesken :)
Kamalan hiljasta!

Mukavan leppoisaa alkavaa viikkoa kaikille!

11. heinäkuuta 2009

Löytöpupuja

Lähdin tänään kaupungille hoitelemaan ihan tavallisia arkisia askareita.
Keskimmäinen tarvitsi uudet vedenpitävät housut ensi viikon partioleirille
ja minä itselleni antiikkivahaa omiin askarteluihini.

Kerrankin oli sen verran kaunista, että ilma ei häirinnyt kaupoissa
kiertelyä. Niinpä teimme muutaman ylimääräisen lenkinkin, ja kuinkas ollakkaan...
Löysin aivan läheltämme suloisen pienen käytettyjen lastevaatteiden putiikin!


Putiikin ajatuksena on myydä käytettyjä, mutta tarkalla maulla valikoituja
pikkulasten vaatteita.


Liike oli täynnä ihanuuksia, joita oli niin ihana hypistellä.
Hinnat kuitenkin olivat kohtuullisen korkeat, ottaen huomioon,
että isojenkin ketjujen mallistoista löytyy
tänäpäivänä varsin varteenotettavia mallistoja.

Mukaan tarttui kuitenkin tämä pieni ihanuus.


Nämä puput olivat lentäneet juuri suoraan Englannista
jonkun pikku-tytön vaatekaapista.


Nyt ne asustavat meillä, ja etsivät kotia kanssamme.


Niillä on aivan syötävän suloiset nenät kangaspäällysteisine nappeineen,
joita en voinut vastustaa!


Viivu

10. heinäkuuta 2009

Ystäviä

Kiirettä,
naurua,
touhua,
vilskettä.

Riemua,
laulua,
lapsia,
melskettä...



Tänään päättyi kesän ainoa, ja tällä paikkakunnalla meidän ensimmäinen
lasten leiri.
Perinteisesti olen lapseni leirille raahannut ja itseni myös likoon laittanut.
Saman päätin tehdä täällä.
Mikä mainio tapa tutustua uuden paikan ihmisiin ja saada uusia ystäviä!

Ja kyllä kannatti!
Asuntokuume viilentyi kesäsateessa ja hyvässä seurassa.
Saldona suuri joukko uusia ystäviä.
Samaan aikaan huomaan saaneeni myös
uusia blogiystäviä.
Olette kaikki ihanoita!!!

"Maailmassa ei ole tuntemattomia,
on vain YSTÄVIÄ,
jotka odottavat kohtaavansa sinut."

Viivu

9. heinäkuuta 2009

Pitkä odotus palkitaan...

Sillä rauhoittelen itseäni.
Ei mitään uutta kodinetsintärintamalla, vieläkään!
Tarjous on jätetty, mutta mitään ei kuulu!
Välillä uskon, että se on hyvä merkki, välillä epäusko kalvaa sisuksia.
Jospa ne ovat meidät unohtaneet...

Mutta kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä!
Sitä kai tässä minulle taas opetetaan.
Ja minä jos joku olen sen suhteen lahjaton.

~

Erään kärsivällisyys palkittiin tänään, kun vanhin poikamme pääsi ukin ja mummon kanssa
kauan odottamalleen Espanjan matkalle.
Huhtikuusta asti on matkalaukku odottanut huoneen nurkassa
pientä matkalle lähtijää.
Synttäriaamuna 3.4. löytyi paketista lentolaukku, joka sisälti kortin tekstillä:

"Lähdetkö kanssamme Espanjaan,
laukku on tässä."

Ja kuten arvata saattaa, oli vastaus myöntävä ja riemu rajaton!
Äidin sydäntä hieman hirvittää oman ensimmäisen vauvan lähettäminen maailmalle, mutta
matkaseura on ainakin parasta mahdollista!



Ikävissäni päätin laittaa tänne vanhan kuvan pienestä Espanjanmatkalaisesta
7-vuotta takaperin.

Siinä se velua niin rakastaa!!!


Viivu