Saaripäivä

Kauniin päivän saattelemana lähdimme koko poppoolla lautalla Lehmäsaareen.
Ilma suosi ja saimme vielä nauttia oikein mallikelpoisesta kesäpäivästä.
Mikäpä olisikaan ollut parempi paikka lekotella kuin Lehmänmonttu.

Merivesi houkutteli minutkin vedenrajaan vaikken todellakaan ole uimari...

"KeSÄ"

Ennen kesän pois huuhtoutumista nautitaan vielä ihanista pimenevistä elokuun illoista.
Mikäpä sen ihanampaa, kuin kokoontua kaveriporukalla iltaa istumaan.
Villasukat ovat illan viileydessä jo tarpeen, mutta heinäsirkkojen siritys
tekee tunnelmasta kesäisen.

Oikeastaan rakastan näitä loppukesän pimeitä öitä.

Pienenä jännitysmomenttina...
Serkkuni lupasi tänään valmistaa meille naisten leffailtaan sushia :)
Koskaan en ole maistanut
mutta rohkea rokan syö vai miten se meni...

Perästä kuuluu... GLUMPS!

Viimeiset joutopäivät

Ennen koulujen alkamista tämä sakki suuntaa kulkunsa vielä etelänsukulaisten nurkkiin.
Sattuneista syistä reissuun lähteminen tuntuu ihanalta!
Hauskaa päästä taas ihan "oikean" kotiin, jossa on kaikki paikoillaan ja järjestyksessä.
Varmuuden vuoksi tarkastin "Seuraelämän säännöt" vuodelta 1930 -kirjasta mitä kunnon emännältä tulee odottaa...

Täältä tullaan!

Ihania ja toivonmukaan aurinkoisia kesäpäiviä myös teille toivottelee:

Puutarhassa

Tänään on ollut ihana helle! Päätin jo aamusta, että tänään en aio antaa kurjan kotimme pilata päivääni, vaan heti aamukahvin jälkeen raahasin tuolin "puutarhaamme". Paistaa se päivä risukasaankin, ja lämpimästi paistaakin! Mustaa betoniseinää vasten tunnelma oli jopa kuuma. Hiukan ohikulkijoita kenties kummastutti mystinen auringonpalvoja kirkon parkkipaikalla, mutta minä ainakin sain aimoannoksen D-vitamiinia ja hyvän mielen.

Me nyt vaan satutaan asumaan täällä :)

Kukkaloistoa

Essu lankavahtina.
(Tosi tärkeenä...)

Tee hetkestä elämys

Minulla on tapana iltaisin lasten nukkumaanmenon jälkeen järjestää itselleni hetkiä. Hetki on vain ja ainoastaan minua varten. Pienten lasten äitinä on aina olemassa muita varten, ja hetki on minun oma hetkeni. Olen ottanut tavakseni ottaa ja järjestää sen, koska armosta sitä ei useinkaan anneta.

Tänään minulla piti olla hetki. Olin varannut jääkaappiin tarvikkeet pestoleipään ja valkosuklaalla kuorrutettuihin mansikoihin. Olin varannut kameran valmiiksi, että voin ikuistaa teille ihanan, kauniin hetkeni kun nautin hyvästä ruuasta, rauhasta ja sisustuslehdestä. Mutta hetkestä tulikin tällainen:

Valkosuklaamansikat sain, ja ne maistuivat ihan yhtä hyviltä kuin yksinkin, muttei niistä ollut kuvattaviksi... Hetkiä on niin monenlaisia. Ehkä tämä oli näin kauniimpi. Ehkä kallisarvoisempi kuin se äidin oma ja yksityinen.

Haaste

Malla heitti minua eilen tällaisella haasteella:

1.pehmeintä maailmassa... lapsen poski

2.liian makeaa...lasten Panadoltabletit! Ainoa maku mikä saa minut antamaan ylen!
Ajatuskin puistattaa...

3.mieluisin ääni...linnunlaulu keväällä

4.järkyttävin haju...Pakastimen johto on irronnut seinästä ja viikon kesälomareissun jälkeen palaamme kotiin... Hellettä on ollut koko viikon 30 astetta ja koko kämppä haisee käyneille marjoille ja mädänneelle lihalle.
(=vanha viina ja raato)

Se on myös se kamalin näky, ja kamalin siivottava!

5.himottavan hyvää...Kaikki suolainen

6.tuoksuu hyvälle...vasta keitetty tuore kahvi

7.oudoin hajumieltymykseni...Lapsena rakastin vanhaa nukkeriepuani joka muiden mielestä haisi kissanpissalle, mutta minusta se tuoksui mummolalle!

8.lapsuusajan hajumuisto...Kaverini kodissa oli tietty ominaistuoksu.
Samaan tuoksuun olen törmännyt yhdessä kodissa sen jälkeenkin, mutten
osaa jäljittää mistä se syntyy.

9.kutittaa...hyttysen purema

10.riipii korvia...lasten kiljuminen

11.etova maku...No se lasten Panadol

12.pelottava ääni...Ukkonsen jylinä

13.kylmää vai kuumaa...KUUMAA!!!

14.iljettävää koskea...Kaikki öllöt ötökät

15.tuntuu hyvältä kädessä...pikku vauvan käden puristus



Ja haasteen heitän eteenpäin Peikkokukkulalle Chilen taivaan alle!