Sikalunssaa

Se jyllää täällä nyt sitte oikein kunnolla.
Mekin olemme saaneet osamme, ja elämä on pyörinyt koko viikon neljän seinän sisällä.
Ei sille mitään voi, että jatkuva sairastelu vetää mielen hieman matalaksi.
Onneksi meillä on ainakin tähän asti sairastettu ihan tavallisen
kausi-influenssan kaltaisesti.
Ensimmäinen porsas on jo saatu takaisin koulutielle.
Sen kunniaksi tänään on herkuteltu possunpunaisilla Dominokekseillä.

Monet teistä kyselivät kuvia uudesta tukasta, mutta en saanut yhtään onnistumaan.
Ainoa uutuus kun on se, että vaaleaa raitaa lisättiin niin,
että vaikutelma on kauttaaltaan taas astetta vaaleampi.
Tässä meidän "kellarivalaistuksessa" tuota eroa ei vain saa millään oikein näkyviin.
Tähän loukkuun kun ei päivä juurikaan paista.
Sekin meinaa välillä painaa mielen pohjamutiin.
Tuntuu ettei noita sälekaihtimia kannata edes avata, kun eroa ei juurikaan huomaa.

Hieman valoa harmauteen toi eilinen ilta.
Ensimmäistä kertaa Vean syntymän jälkeen pääsimme kahdestaan ulos.

Kiitos mummon!

Olinkin jo kovasti sen tarpeessa!

Sydämellistä

Tervehdys taas kaikille!

Viikonloppu vierähti vauhdikkaasti.
Nautittiin ystävien seurasta, hyvästä musiikista ja tex mex ruuasta.
Nam!

Eilen maltoin taas piiiiitkästä aikaa istahtaa koneen ääreen ja syntyi joukko
sydämellisiä magneetteja.
Lisäilen näitä tuonne puotiin illalla kunhan äidin iltaloma alkaa ;)
Jotkut teistä ovatkin näitä jo kyselleet.

Jokapuolella tuntuu olevan kuumetta ja flunssaa liikkeellä.
Niin myös meillä.
Toivotaan, että tämä tautikierre pian helpottaa.

Terkuin,
Viivu

Talo kuin unelma

Tänään haluan esitellä teille talon, joka on jo jonkin aikaa ollut myynnissä.

Ei ihan rintamamiestalotyyppinen, mutta ehkä tottuisin huvilatunnelmaan ;)
Valitettavasti tämä unelma on vain liian kaukana kaupungista ja liian kallis meidän tuloilla.

Ihana talo jokatapauksessa:

- Rakennettu vuonna 1952
- 8 huonetta
-Lämmin lasiveranta
-Ihana vanha umpiportaikko
-Ruokailutila lämpimällä lasikuistilla
-Puron varressa savusauna

(Kuvat kiinteistövälityksen sivulta)

Mitä muuta voisi enää toivoa?

Näissä haaveissa lähden viikonlopun viettoon rakkaille kotikonnuille
Joensuuhun!

Rentouttavaa ja levontäyteistä viikonloppua teille mussukoille!

:)Viivu

Asioilla on puolensa

Koko kesän olen ikävöinyt omaa pihaa.

Nyt kun ihmiset kaivelevat puutarhavajasta haravoitaan
ja syksyn kellastamat lehdet leijailevat iloisesti
tuulen riepoteltaviksi,
en yhtäkkiä enää olekkaan enää kovin piha-ihminen.

Ainoa, mitä syksyiseltä pihamaalta kaipaan, on valkolumimarjapensas!
Se on niin kaunis syksyisin.
Lempipensas ehdottomasti!

Omasta pihasta viime syksynä.

:)Viivu

Väriä elämään

Kun on viikon ensin siivonnut oksennuksia,
valvonut kolmen kipeän lapsen sängyn äärellä vuoronperään,
pessyt vähintään kertaalleen kaikki huushollin lakanat, tyynyt sekä peitot
ja siihen perään sitten vielä itse roikkunut
vuorokauden pöntön reunalla,
alkaa olla jo kovastikkin pienen pintaremontin tarpeessa.

Enkä nyt suinkaan tarkoita seiniä jotka tuntuvat kaatuvan päälle,
vaan ihan tätä omaa ulkoista olemusta
jolle on pikapuoliin tehtävä jotain
ennenkuin se kaatuu seinien kanssa samaan läjään.
Sain viimeinkin Assen vakuuttuneeksi siitä,
että tälle tukalle pitäsi taas tehdä jotain.

Kuulun niihin kampaaja-aikojen varaajiin, joille sen ajan pitäisi löytyä just nyt ja heti.
Eihän tässä viikkoja jouda odottamaan!
Kolmas soitto tärppäsi.
Niinpä istuin ja nautiskelin kokonaiset kaksi tuntia
foliot päässä naistenlehtiä selaillen.
(Kotona sairas mies lapsenvahtina, jotain hyötyä siitä vatsataudistakin!)

Juorulehdestä silmiini pisti Lorealin mainos,
jossa oli ehkä syksyn ihanin silmämeikki.
Sain siis hyvän syyn täydentää myös meikkilaukkuani (huom. tälle naamalle ei pussukat riitä...)

Tuskin maltan odottaa, että pääsen testaamaan näitä!

;)Viivu